Lausunto ehdotuksesta laiksi rakennusperinnön säilyttämisestä ja eräistä siihen liittyvistä laeista (YM003:00/2006)

Lausunto ehdotuksesta laiksi rakennusperinnön säilyttämisestä ja eräistä siihen liittyvistä laeista (YM003:00/2006)

Maanomistajain Liitto – Jordägarnas Förbund r.y katsoo kuuluvansa tässä asiassa keskeisten kansalaisjärjestöjen joukkoon ja edustavansa tahoa, jonka oikeuksiin ko lainsäädäntö vaikuttaa olennaisesti. Liiton jäsenenä on huomattava joukko suojeltavan rakennusperinnön omistajia. Li-säksi Liiton yhteydessä toimii rakennushistoriallinen jaos, jonka tarkoituksena on kulttuurihisto-riallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvonta sekä alan tutkimus- ja tiedotustoiminta.

Rakennusperinnön suojelu on arvokas ja tarpeellinen asia. Suojelun pitää ensisijaisesti perustua omistajan omaan haluun ja vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoista suojelua on tuettava niin rahallisin avustuksin kuin neuvonnalla ja arvostavalla suhtautumisellakin. Suojelupäätösten ja kaavoituk-sen lähtökohtina käytettävät inventoinnit täytyy olla ajantasaisia ja asiantuntevasti tehtyjä.

Suojelumääräykset on oltava myös tulevaisuuden käyttötarpeet huomioon ottavia, esimerkiksi lämmitysjärjestelmän muutosmahdollisuus on turvattava.

Suojeluesitysten tekijöitä koskevat täsmennysehdotukset ovat kannatettavia: esitysoikeus eri yhteisöille, mutta toimialaltaan kulttuuriperinnön vaalijoille. Erityistä painoa tulee antaa omista-jien tekemille aloitteille. Omistajaan ja haltijaan on pidettävä yhteyttä koko prosessin ajan ja otettava heidän näkemyksensä mahdollisimman laajasti huomioon. Myös suojelupäätöksen jäl-keen on oltava riittävästi asiantuntija-apua saatavilla.

Vaarantamiskiellon harkinnanvaraisuus on myönteinen seikka ja antaa mahdollisuuden toimia entistä rakentavammassa yhteistyössä omistajan kanssa.

Lakiehdotukseen on tarpeellista lisätä määräajat niin vaarantamiskiellon voimassaololle kuin vahvistamismenettelyn eri vaiheille. Viranomaisten on kyettävä tekemään päätöksensä ennalta tiedetyssä, kohtuullisessa ajassa normaalitapauksessa. Mahdolliset valitukset voisivat pidentää vaarantamiskiellon kestoaikaa, mikäli se olisi suojelun turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Korvauskynnyksen ylittyminen on pidettävä mahdollisimman matalana. Koska rakennusperin-nön säilyttäminen ja suojeleminen on ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävä, on sen kannettava ta-loudellista vastuuta yksityisten hoitaessa käytännön työn. Purkamisen estäminen ja siitä johtuva taloudellisen hyödyn menettäminen on lisättävä korvaukseen oikeuttavien vahinkojen piiriin. Myös päätöksenteon pitkittynyt kesto aiheuttaa kohtuutonta haittaa jo sinällään ja on näin ollen korvattavaa vahinkoa.

Suojelusta aiheutuviin korvauksiin täytyy olla riittävät määrärahat, samoin korjausavustuksiin. Myös vuosittaista korvausta suojelusta Ruotsin mallin mukaan on syytä harkita. Muuttuneita olosuhteita vastaavasti myös korvauksia on voitava korottaa.

Suojeltujen ja muuten arvokkaiden rakennusten korjauskustannusten arvonlisäveron vähennys-kelpoisuutta tulee tutkia ja ottaa asia valmisteluun. Vähennys olisi teknisesti yksinkertainen to-teuttaa ja auttaisi osaltaan kohtuullistamaan arvokkaan rakennuksen ylläpidosta syntyviä nor-maalia suurempia kuluja.

Tarkastusoikeutta suojeltavaksi esitettyyn tai jo suojeltuun rakennukseen tulee käyttää aina ensi-sijaisesti omistajan ja haltijan kanssa neuvotellen ja hyvässä yhteistyössä. Kotirauhan piiriin kuu-luvia kohteita saa tarkastaa vain omistajan suostumuksella myös jo suojelluissa kohteissa.