Lausunto kaivoslain ja eräiden siihen liittyvien lakien uudistamisesta (HE 273/2009)

Lausunto kaivoslain ja eräiden siihen liittyvien lakien uudistamisesta (HE 273/2009)

Maanomistajain Liitto – Jordägarnas Förbund r.y pitää pääsääntöisesti hyvänä kaivoslain linjaa, jossa otetaan huomioon maanomistajan oikeudet ja kiinnitetään huomiota maksettaviin korvauksiin. Oikeansuuntainen muutos ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että kaivos tai malminetsintä aiheut-taa merkittäviä vaikeuksia ja muutoksia normaaliin maankäyttöön ja maanomistajan omaan suunni-telmalliseen toimintaan. Muut maankäyttövaihtoehdot jäävät toissijaisiksi kaivostoimintaan nähden.

Lain soveltamisalasta tulee poistaa marmori ja vuolukivi. Niiden hyödyntämisen sääntelyyn on tar-koituksenmukaisempaa soveltaa maa-aineslakia.

Maanomistajain Liitto pitää tärkeänä, että etsintätyön lupakynnys on riittävän alhainen ja siitä il-moitetaan etukäteen kiinteistön omistajalle. Lisäksi on välttämätöntä, että etsintätyöstä mahdollises-ti kiinteistön omistajalle aiheutuvat haitat ja vahingot määrätään korvattaviksi.

Tiedottamisessa eri vaiheissa on tärkeää, että tieto annetaan erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kiinteistön omistajat ovat näitä erityisen tiedon tarpeessa olevia.

Kaivosluvan myöntämistä harkittaessa on arvioitava riittävän laajasti ja tarkasti maanomistajille ja muille haitankärsijöille syntyvät vahingot. Suorien haittojen lisäksi välilliset vaikutukset omaisuu-den arvoon ja yritystoiminnan mahdollisuuksiin voivat olla huomattavat. Nämä menetykset on otet-tava täysimääräisesti huomioon kaivosluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa.

Malminetsintäluvan jatko tulee myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja yhteensä enintään kymmeneksi vuodeksi. Kaivosluvan tulee olla aina määräaikainen. Näin voidaan harkita määräajoin, ovatko kaivosluvan edellytykset yhä olemassa.

Malminetsintäkorvausten määrä on liian alhaisella tasolla. Etsintäluvan merkitys yksittäiselle maanomistajalle on suuri ja se aiheuttaa pääsääntöisesti runsaasti ylimääräistä työtä ja huolta sekä mahdollisuuksien menetyksiä, joista ei kuitenkaan saa varsinaista vahingonkorvausta. Etsintäkorva-ukset ovat kuitenkin kaivosprosessin kokonaisuudessa marginaalinen kustannuserä. Lisäksi kiinte-ästi lakiin määritelty summa ei ota huomioon yleistä kustannustason nousua, vaan sen reaaliarvo on laskenut jo ennen lain voimaantuloa. Maanomistajain Liitto esittää, että korvauksen suuruutta ei kirjata lakiin vaan se määrätään alemmanasteisilla säädöksillä. Liitto esittää myös, että alin korva-ussumma on 100 euroa hehtaarilla ja se nousee vuosittain etsintäluvan maksimiajan ollessa 10 vuot-ta..

Edellä olevin perustein myöskään louhintakorvausten euromääräistä tasoa ei tule määritellä laissa. Lisäksi louhintakorvauksen osalta olisi tarpeen saada ennen lopullista päätöksentekoa esimerkkilas-kelmia tai selvityksiä siitä, mitä esitetyt vaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat kiinteistön omista-jan näkökulmasta ja ovatko ne oikeudenmukaisessa suhteessa kaivostoiminnasta saatuun hyötyyn nähden.

Vakuudet on määriteltävä niin, että ne ovat riittävät toiminnan laajuuteen nähden ja niillä pystytään tarvittaessa suorittamaan myös kiinteistön omistajan näkökulmasta välttämättömät toimenpiteet.

Pykälässä 159 on lueteltu niitä, joilla on vireillepano-oikeus. Rekisteröityjen yhdistysten tai säätiöi-den listaan on erittäin tarpeellista lisätä myös yhdistykset, joiden tarkoituksena on maanomistajien etujen valvonta.

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND r.y.

Tuija Nummela
Toiminnanjohtaja