Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta ja rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta sekä luonnoksiksi esitykseen liittyviksi asetuksiksi (YM 2/600/2012)

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta ja rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta sekä luonnoksiksi esitykseen liittyviksi asetuksiksi (YM 2/600/2012)

Maanomistajain Liitto – Jordägarnas Förbund r.y antaa oma-aloitteisen lausunnon em. asiasta koskien erityisesti rakennusten energiatodistusta. Rakennusten energiatehokkuus ja energiansäästö on hyvä ja kannatettava asia. Käytettävien keinojen on kuitenkin oltava kustannustehokkaita ja energiansäästötavoitetta tosiasiallisesti edistäviä.

Direktiivin mukaan energiantodistuksen kansallisessa sääntelyssä on vaihtoehtoisia tapoja. Todistus voi perustua laskennalliseen tai toteutuneeseen energiankulutukseen tai näiden vaihtoehtojen erilaisiin yhdistelmiin. Suomessakin on syytä ottaa molemmat vaihtoehdot käyttöön. Erityisesti vanhoissa rakennuksissa rakenteiden laadusta ei ole välttämättä tarkkaa tietoa ja laskennallinen kulutus pohjautuu arvioihin, joiden oikeellisuuteen ei voi varmuudella luottaa. Sen sijaan kulutuksesta voi olla hyvinkin täsmällistä tietoa. Tilanteen mukaan on voitava valita tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain menetelmä energiatodistuksen laatimiselle.

Siirtymäaikaa ennen vuotta 1960 rakennetuille rakennuksille on syytä pidentää ainakin kymmeneen vuoteen ja ennen vuotta 1930 rakennetut vapauttaa kokonaan energiatodistusvaatimuksesta. Ne edustavat lukumäärältään ja erityisesti kerrosalaltaan niin pientä osaa Suomen rakennuskannasta, että niiden merkitys energiansäästön kannalta ei ole keskeinen. Lisäksi juuri niiden kohdalla energiatodistuksesta saatava hyöty on kyseenalainen usein puutteellisten lähtötietojen vuoksi. Nopealla aikataululla ja vähäisellä kokemuksella laadittavat todistukset tulevat suhteettoman kalliiksi ja neuvonnallinen hyöty jää vähäiseksi ja energiansäästötavoitteet saavuttamatta.

Laissa tai asetuksessa pitää määritellä rakennuksen arvoon tai vuokratuloon kytketty alaraja, jonka alittaville rakennuksille ei tarvitse hankkia energiatodistusta. Jos energiatodistuksen hinnaksi arvioidaan 500–700 euroa ja lisäksi matkakustannukset, erityisesti syrjäisen maaseudun rakennuksille hinta saattaa muodostua kohtuuttomaksi niiden arvoon nähden.

Maatalouden tuotantorakennusten jääminen energiatodistusvaatimuksen ulkopuolelle on järkevä linjaus. Asia olisi tarpeen ilmaista yksiselitteisesti ja helposti ymmärrettävästi eikä vain viittaamalla alaan, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus tai jossa energiantarve on vähäinen.

Annettavassa energiatodistuksessa on käytettävä ilmauksia ja yksiköitä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. Todistusluonnoksessa esimerkiksi öljynkulutusta vuodessa kuvataan ilmauksella kWh/a. Se on tavalliselle kuluttajalle vieras ilmaus ja vaikeuttaa kulutuksen määrän ymmärtämistä eikä siten kannusta säästötoimiin. Öljystä pitää puhua litroissa ja esimerkiksi hakkeesta kuutioissa. Sen lisäksi voi käyttää yhteismitallisia yksiköitä vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.

Maanomistajain Liitto kannattaa neuvontamenettelyä rakennuksen lämmitysjärjestelmän ja ilmastointijärjestelmän energiatehokkuuden parantamisessa.

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND r.y.

Eine Rosenberg-Riihimäki
Puheenjohtaja

Tuija Nummela
Toiminnanjohtaja