Wildlife Estates -tunnus kahdelle suomalaistilalle

we

Kaksi suomalaistilaa sai tänä vuonna arvostetun Wildlife Estates -tunnuksen pitkäaikaisesta työstään luonnon- ja riistanhoidon hyväksi. Toinen saajista on yli kahdentuhannen hehtaarin Åminne gods – Joensuun kartano Salossa ja toinen Mikko Alhaisen noin 80 hehtaarin tila Hämeenlinnan Pirttikoskella.

Tunnuksen myöntää eurooppalainen maanomistajien liitto ELO (European Landowners´ Organisation). Tunnusta hakenut tila arvioidaan ja tunnuksen voi saada vasta evaluaation jälkeen. Kriteereissä otetaan huomioon tilan sijainti. Suomi kuuluu näissä kriteeristöissä boreaaliseen vyöhykkeeseen.

 

we_2

Syksyisessä maissi- ja durrapellossa käy kuhina. Peltolinnut hakevat ruokaa ja suojaa. Riistanhoitaja Aleksi Kokko, tilanhoitaja Kari Ehrnrooth ja metsänhoitaja Kristoffer Rancken kuulostelevat pellon rapinaa ja kuhinaa.

 

Wahlroosin tila panostanut metsästykseen

Björn Wahlroos osti Joensuun kartanon 2001. Nyt sen omistaa hänen poikansa Thomas Wahlroos. Kartanolla toimintatavat muuttuivat viitisentoista vuotta sitten. Metsästystä harrastava uusi omistaja halusi panostaa metsästysmahdollisuuksien kehittämiseen.

Tilalla aloitettiin mittavat uudistukset. Luonnon ja riistan hyvinvointiin panostettiin. Tuloksia näkyy ja metsästys on suosittua. Jahtivuorokausia on vuosittain kolmisenkymmentä. Järjestetyissä jahdeissa keskitytään lintujen metsästykseen.

– Idea WE-tunnuksen hakemiseenkin syntyi Halikonjoen talvisella jäällä fasaanijahdin jälkeen, riistanhoitaja Aleksi Kokko kertoo.

Hän korostaa paikallisten metsästysseurojan kanssa tehdyn yhteistyön merkitystä.

– Riistanhoito on paljon enemmän kuin ruokintaa. Kartanon mailta on pyydetty viimeisten vuosien aikana nelisensataa supikoiraa, minkkiä ja muita pienpetoja.

Metsänhoitaja Kristoffer Rancken on samoilla linjoilla ja toteaa, että työ pitää sisällään koko biotoopeista huolehtimisen.

Kartanon maille on rakennettu kosteikkoja, hoidettu metsää riistankin eduksi ja avattu rantaniittyjä. Mukana rantojen hoidossa on ylämaankarjaa, joka pitää järviruokokasvuston kunnossa ja tuo ravinteita pois matalien rantojen merivedestä.

 

we_3

– Jos pienillä tiloilla toimittaisiin riistaelinympäristöjen hyväksi, sillä olisi todella kauaskantoisia vaikutuksia. Kannattava maa- ja metsätalous sopii hyvin yhteen riistanhoidon kanssa. Pitää vain olla oikeaa näkemystä ja tahto katsoa ympäristöä myös riistan silmin, Mikko Alhainen sanoo.

 

Pienikin pärjää

Wildlife Estates -tunnus ei ole vain isojen tilojen juttu. Sen todistaa Riistakeskuksessa erikoissuunnittelijana työskentelevä Mikko Alhainen esimerkillään. Hän kertoo hoitaneensa noin 80 hehtaarin kotitilaansa aina ”riistapilke silmäkulmassa”.

Tilalle on perustettu riistapeltoja, jätetty riistakaistoja ojien varsille sekä peltojen ja metsien rajavyöhykkeille. Talousmetsiin on jätetty suojapaikkoja metsäriistalle ja vanhaa metsää on suojeltu.

– Mikään yksittäinen toimenpide ei vielä riittäisi tunnuksen saamiseen, mutta erityisesti kosteikot lisäävät riistalle suotuisia paikkoja ympäristöön, Alhainen sanoo.

Mukaan Eurooppa-verkostoon

– Tämä on tunnustus luonnon monimuotoisuuden eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Maanomistaja pystyy tekemään paljon biodiversiteetin eteen. Tunnus kertoo asian myös yleisölle, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari sanoo.

Hän korostaa, että pieniäkin tiloja on kannustettu hakemaan WE-tunnusta.

– Hyvä lopputulos edellyttää usein tiivistä paikallista yhteistyötä useamman tilan välillä.

Luonnon- ja riistanhoitosäätiö koordinoi nykyisin Suomessa eurooppalaista Wildlife Estates -työtä. Koko toiminnan tavoitteena on luoda kestävää luonnonhoitoa toteuttavien riistatilojen eurooppalainen verkosto.

 

we_5

Valtavat merihanhiparvet kokoontuvat Åminne-Joensuun kartanon rantaan muuttomatkalle valmistautuessaan. Viurilanlahti on Salon- ja Halikonjoen suistoa Natura-alueella. Siellä ei metsästetä, vaikka lintujahteja lähimaastossa järjestetäänkin.

 

 

WILDLIFE ESTATES LABEL

ELO:n myöntämiä Wildlife Estates -tunnuksia on jaettu 18 eurooppalaisessa maassa yli 220 tilalle.

Tunnus jaetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Uusiminen edellyttää uutta arviointia.

Aiemmin Suomessa WE-tunnuksen ovat saaneet Porkkalan kartano Hämeenlinnan Lammilla, Suomen riistakeskuksen Laitialan toimintakeskus Hollolassa, Metsähallituksen Palosaaren
mallitila Pyhäjoella, Kullo Gård Porvoossa, Kiialan kartano Porvoossa, Wanantaka Janakkalassa, Malmgård Sjundeå Siuntiossa ja Kauhajoen Metsästysseura.

 

 

Teksti: Hia Sjöblom  Kuvat: Elisa Ahtosaari, Hia Sjöblom

Comments are closed.