Tilanhoitajat Honkolan kartanon kumppanina

Honkolan kartano

Honkolan kartanon ensimmäiset metsäsuunnitelmat löytyvät jo vuodelta 1910. Silloin tilan metsistä huolehti oma metsänhoitaja ja kaksi metsänvartijaa. Nykyisin yhteistyökumppanina toimii Skogsällskapet-yritys, joka Suomessa toimii nimellä Tilanhoitajat.

Honkolan päätilalla on metsää 2400 hehtaaria. Kartanon omistajalla on osuus myös Laurilan tilan 700 hehtaarin metsäomaisuuteen.

Viimeiset 60 vuotta metsiä on ansiokkaasti hoitanut kartanon oma metsänhoitaja Ilmari Hiukkamäki, joka jää eläkkeelle toimittuaan jonkun aikaa yhteistyössä uuden metsävastaavan kanssa.

Tilan yhteistoiminta Skogsällskapet Finland Oy Ab:n kanssa alkoi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Yrityksen tärkein palvelu liittyy maa- ja metsäomaisuuden hoitoon, jossa huomioidaan kaikki arvot, kuten virkistys, riistatalous, maisema, luonto, puutavara ja energia.

Vastaavana tilanhoitajana toimii Aki Mattila. Hän on yhteyshenkilö, joka käytännössä vastaa laaditun hoitosuosituksen toteutuksesta tilalla.

– Pohjana on pitkälle aikavälille tehty metsästrategia, joka tarkentuu vuosittaiseksi ohjelmaksi omistajan tarkempien valintojen perusteella, Aki Mattila kertoo.

Honkolan kartanon metsävastaava Aki Mattila on jalkautunut maastoon tarkastamaan kuvion tietoja. Skogsällskapetin tilanhoitajilla on vastuullaan yleensä kymmeniä tuhansia hehtaareja eli työ jakaantuu useampaan kohteeseen.
Honkolan kartanon metsävastaava Aki Mattila on jalkautunut maastoon tarkastamaan kuvion tietoja. Skogsällskapetin tilanhoitajilla on vastuullaan yleensä kymmeniä tuhansia hehtaareja eli työ jakaantuu useampaan kohteeseen.
Pellon vaihettumisvyöhykkeet otetaan Honkolan kartanossa käyttöön. Taustalla näkyy kohteesta korjattua energiapuuta. Sille on tarvetta, jos tilalla siirrytään kotimaisen energian käyttöön.
Pellon vaihettumisvyöhykkeet otetaan Honkolan kartanossa käyttöön. Taustalla näkyy kohteesta korjattua energiapuuta. Sille on tarvetta, jos tilalla siirrytään kotimaisen energian käyttöön.

Metsän arvot pääomaksi

Tilanhoitaja lähestyy maa- ja metsäomaisuutta myös pääoma-arvojen kautta. Osa arvoista on konkreettisia, osa tunneperäisiä.

– Omistaja voi metsän arvokehitystä seuraamalla arvioida riskejä ja mahdollisuuksia, yhtiön toimitusjohtaja Tomas Landers selvittää.

Pääoma-analyysin pohjalta voidaan myös valita oikea päätehakkuutaso taloudellisten lähtökohtien perusteella.

– Analyysiemme avulla saadaan selville kestävä hakkuu- ja hoitotaso metsänomistajan tavoitteet huomioon ottaen.

Aktiivista tilanhoitoa

Asiakkaan ja yrityksen tekemä sopimus rajaa alueen, jolle palveluja tarjotaan. Honkolan kartanon kohdalla pääpaino on metsä- ja riistataloudessa, mutta ote on kokonaisvaltainen.

– Hyvänä esimerkki peltojen vaihettumisvyöhykkeiden käyttöönotto. Toimenpiteellä ennakoidaan tilan siirtymistä lihakarjan kasvatukseen. Samalla luodaan edellytyksiä riistataloudelle, hoidetaan maisemaa, luonnon monimuotoisuutta ja korjataan merkittävä määrä energiapuuta, tilanhoitaja Aki Mattila kertoo.

Yli 2 000 hehtaarin metsätilalla korjuukierto on jatkuvaa. Yrityksen kokemuksen mukaan kantorahatuottoa on voitu nostaa, kun hakkuut on asetettu oikeaan tärkeysjärjestykseen.

Tilanhoitaja käy omistajan kanssa läpi tekemänsä leimausselosteet. Samalla ratkaistaan, kuinka leimikko kilpailutetaan.

Kaiken pohjana on tilan metsäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti uusilla toimenpiteillä.

– Esimerkiksi Honkolan kartanon kuusikoissa on aikaisemmin käytetty suhteellisen tiheää harvennusmallia. Myrskyjen ja hyönteistuhojen yleistymisen takia on syytä harkita tulevaisuuden kasvatusmalleja, Mattila sanoo.

Metsäomaisuuden hoito poikkeaa muiden pääomien hoidosta. Metsän kehitystä voi suunnitella ja ohjata eri tavalla kuin esimerkiksi osakeomaisuuden, eläkerahaston tai erilaisten liiketoimintojen kehitystä. Koska kyse on luonnonvarasta moni muu asia kuin tuotto ohjaa hoitoa. Honkola toimii hyvänä esimerkkinä jossa huomioidaan erityisesti maisemaa, luontoa sekä riistaa eikä aina mennä maksimaalinen rahallinen tuotto edellä.

Tilanhoidossa metsäsuunnitelman rinnalle liitetään toimintasuunnitelma, joka laaditaan metsäsuunnitelman jälkeen. Toimintasuunnitelmassa arvioidaan taloudellinen tilanne, tulevaisuuden tuottovaatimus sekä muut oleelliset asiat.

Koko verkosto käytössä

Honkolan kartanon maille harkitaan kosteikkojen perustamista. Selvitystyössä hyödynnetään Tilanhoitajien omaa sisäistä verkostoa ja kokemusta vastaavista hankkeista. Pohjoismaiden kärkipään asiantuntemusta verkostosta löytyy myös maa- ja metsäkiinteistöjen markkina-arvon määrittelyssä.

Tilanhoitajat on riippumaton yritys, jolla on käytettävissään ajankohtaista tietoa koko Itämeren alueelta, joten verkostosta on hyötyä myös puukaupassa.

Tilanhoitajat ei ole sitoutunut mihinkään yksittäiseen puunostajaan, vaan puut kilpailutetaan maanomistajan tavoitteiden mukaisesti avoimilla markkinoilla. Puukaupassa ei huolehdita vain siitä, että puu korjataan oikeaan aikaan ja toimitetaan oikeaan osoitteeseen, vaan myös verovaikutukset ennakoidaan.

– Asiakkaan verotilanne analysoidaan ennen puunkorjuuta ja näin varmistetaan, että metsänhoidon tuottama nettovaikutus on mahdollisimman korkea. Näin asiakas ei menetä verotuksen vuoksi rahoja, jotka voidaan investoida, Tomas Landers toteaa.

Mahdollisuudet käyttöön

Hakkuu- ja hoitotöiden lisäksi tilanhoitaja pyrkii löytämään kehityskohteita asiakastilan toiminnassa.

Honkolan kartanossa harkitaan erikoispuulajien istuttamista ja sekametsien perustamista. Metsänparannushankkeet, metsätiet, ojat ja lannoitus, kuuluvat myös kokonaisuudesta huolehtimiseen.

– Kartanon metsäpalstat ovat suhteellisen yhtenäisenä kuviona ja tieverkosto on kattava. Metsäteiden kohdalla tavoitteena on saavuttaa nykyisen kaukokuljetuskaluston vaatimustaso, sanoo Aki Mattila.

Laaja palveluvalikko

Tilanhoitajat painottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa ja tarjoaa erilaisia ratkaisuja luonnon- ja ympäristönhoidon huomioon ottavaan tilanhoitoon.

– Esitämme myynti- tai rauhoitussuunnitelmia, jos ne ovat kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja. Teemme luonto- ja ympäristökartoituksia, ja valikoimissa on myös suunnitelma ilmastonmuutoksiin sopeutumista varten. Keinovalikoimiin kuuluu myös jatkuva kasvatus, jos se on kyseisen kohteen kannalta paras ratkaisu.

Metsästykseen ja riistanhoitoon tarjolla on riistataloussuunnitelman laatiminen ja riistanhoitoon sopeutettu metsäsuunnitelma.

– Kauttamme voidaan hoitaa myös Wildlife Estate -sertifikaatin hakeminen ja siihen liittyvät suunnitelmat, Tomas Landers kertoo.

Skogssällskapet auttaa myös löytämään ja arvioimaan uusia maa- ja metsätiloja asiakkailleen Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Baltian maista. Niistä löytyy myös paikallinen hoito-organisaatio.

Lehmuskuja on parhaiten säilynyt osa vanhasta englantilaisesta puistosta. Puistojen hoito ja pihakeskuksiin liittyvä kulttuuriperinnön hoito kuuluu myös tilanhoitajien toimialaan.
Lehmuskuja on parhaiten säilynyt osa vanhasta englantilaisesta puistosta. Puistojen hoito ja pihakeskuksiin liittyvä kulttuuriperinnön hoito kuuluu myös tilanhoitajien toimialaan.

Honkolan Kartano

Kartanon historia alkaa 1600-luvun alussa, jolloin Honkolasta muodostettiin Urjalassa säteri Kortejärven pohjoisrannalle. Vanhin tunnettu omistaja oli nimismies Tuomas Maununpoika. Honkolan kartano siirtyi nykyiselle omistajasuvulle, kun rykmentinkomissaari Enoch Nauclér osti Honkolan 1730. Nauclér aateloitiin 1762 nimellä Furuhjelm: nimi on johdettu kylän ruotsinkielisestä nimestä.

Vuosisatojen aikana suvun edustajia omistajia ennätti olla seitsemän ennen Christine L. H. Furuhjelmiä, joka omisti kartanoa vuosina 1975-2016. Häneltä kartano siirtyi serkun pojalle Robert Furuhjelmille tammikuussa 2016.

Raamisaha, meijeri, tiilitehdas ja oma lentokenttä

Furuhjelmin suvun aikana Honkolan pinta-ala on kasvanut tilakauppojen myötä. Kokonaispinta-ala oli suurimmillaan 1918, yli 8 000 ha mutta pienentynyt sen jälkeen maanvuokrauslain ja Karjalan siirtolaisille luovutettujen maa-alueiden myötä. Näihin päiviin kartano on ollut lypsykarjatila. Siirtyminen luomulihakarjatilaksi on kuitenkin alkanut. Hevoset ovat kuitenkin se, jota Honkolan kohdalla ei voi unohtaa, sillä ne ovat kuuluneet kartanon elämään tähän päivään saakka.

Kartanon varustus on ollut aikanaan kattava, sillä 1940-luvulla siihen kuuluivat niin raamisaha, oma sähkölaitos, mylly kuin tiilitehdas ja meijeri. Honkolan varsinainen erikoisuus oli aikanaan oma lentokenttä Kikurinjärven eteläpäässä.

Tuli tehnyt tuhojaan

Nykyinen päärakennus, Kkivimuuri, tehtiinrakennettiin aikanaan yksikerroksiseksi puutarharakennukseksi 1830, toinen kerros rakennettiin 1910-luvulla.

Tuli vieraili pihapiirissä jo toista kertaa vuonna 1972, jolloin vVuonna 1735 rakennettu ja myöhemmin useaan otteeseen laajennettu hirsinen päärakennus tuhoutui tulipalossa 1972 irtaimistoineen. Ensimmäisen kerran kartanon kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1706.

Pihapiirin keskeisiä rakennuksia on myös tiilinen, 1896 rakennettu talli. Kartanon englantilaistyylisen puiston suunnitteli O.R.Gauffin ja siitä on jäljellä 1855 istutettu lehmuskuja.

Suomalaista kulttuuriympäristöä

Honkola on toiminut Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden alla” – trilogian kartanon esikuvana, sillä Linnan äiti oli työssä kartanossa ja Linnan itse työmiehenä 18-vuotiaaksi asti.

Kirjailijoista Runar Schildt on asunut kartanon alueella ja Sirkka Turkka kirjoitti 1986 Finlandia-palkinnon saaneen runokokoelmansa ”Tule takaisin, Pikku Sheba” työskennellessään Honkolan tallimestarina.

Teksti Juhani Krappe
Kuvat Pyry Krappe

Edellinen artikkeli
Huovilan puisto – Kärkölän helmi
Seuraava artikkeli
Opas metsää omistavalle kuolinpesälle