Jokamiehenoikeudella saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityisen käyttöön otetuilla alueilla (esim. viljelyksessä olevat pellot ja istutukset), mutta ei saa aiheuttaa haittaa eikä häiriötä maanomistajalle, toisille tai ympäristölle.
Tulosta jokamiehenoikeudet tästä: Jokamiehenoikeudet (pdf)
Jokamiehenoikeutta on:
- jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa ja yksityistiellä liikkuminen
- satunnainen ratsastaminen
- luonnonmarjojen ja –sienien poimiminen
- luonnonvaraisten, rauhoittamattomien kukkien pienimuotoinen poimiminen
- maahan pudonneiden kuivien risujen ja oksien, lehtien ja neulasten, käpyjen ja pähkinöiden kerääminen
- tilapäinen oleskelu tai yöpyminen toisen maalla
- onkiminen ja pilkkiminen
- onkimatojen kaivaminen niin, ettei siitä jää pysyviä jälkiä eikä aiheudu vahinkoa
- rauhoittamattomien simpukoiden ja kotiloiden sekä niiden kuorien kerääminen
- surviaissääsken toukkien kerääminen vesistön pohjasta
- veneily, uiminen, sukeltaminen ja peseytyminen vesistössä
- tilapäinen ankkuroituminen
- maihinnousu lukuunottamatta erityiseen käyttöön otettuja alueita
- jäällä liikkuminen
- veden lippoaminen vesistöstä tai luonnonlähteestä
- suunnistaminen
- kalliokiipeily niin, ettei kallioon kiinnitetä kiinteitä kiinnikkeitä eikä sammalta tai jäkälää vaurioiteta
- kaivoskivennäisten jalkaisin etsiminen
Jokamiehenoikeudella ei saa:
- haitata maanomistajan maankäyttöä
- kulkea pihamaalla ja puutarhassa tai muulla kotirauhan suojaamalla alueella
- salakatsella tai kuvata kotirauhan suojaamalla alueella olevia (myös vesialueelta)
- kulkea julkisrauhan suojaamalla alueella (esim. tuotantorakennusten läheisyydessä)
- kulkea viljelyksessä olevilla pelloilla
- kulkea pellon suojakaistalla tai -vyöhykkeellä niin, että pinta rikkoontuu
- kulkea laitumella silloin, kun siellä on karjaa
- kulkea taimikoissa silloin, kun taimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea havaita ja ne voivat tallautua
- kulkea alueella, jossa ulkoilija voi häiritä metsänhakkuuta
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
- poimia raakoja marjoja
- ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
- ottaa sammalta tai jäkälää
- kerätä muurahaisten munia
- tehdä nuotiota toisen maalle
- kulkea erikseen perustetun lintujen tai karhujen katselupaikan lähistöllä
- häiritä kotirauhaa esim. oleskelemalla liian lähellä asumuksia tai meluamalla
- roskata luontoa
- hiihtää erikseen perustetulla ja merkityllä ns. ensilumen ladulla
- ajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa
- ajaa koiravaljakolla (koska käytännössä edellyttää moottorikelkalla tehtyä uraa)
- harjoittaa ohjattua tai toistuvaa ratsastusta
- asettaa kiinteitä suunnistusrasteja
- tehdä geokätköä niin, että kätköllä kävijät aiheuttavat haittaa tai häiriötä tai maaston kulumista
- häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
- pitää haaskaa
- ripustaa linnunpönttöjä tai keinopesiä
- harrastaa lennokkien lennättämistä, väri- tai muovikuulasotia
- tahallaan häiritä eläimiä
- kulkea vesialueella kesämökin tai laiturin lähistöllä (kotirauhan piirin suoja)
- kalastaa tai metsästää ilman asianomaisia lupia
- liikkua alueella, jossa ulkoilija voi häiritä kalastusta tai metsästystä
- tehdä luontoinventointeja, jos tiedoista muodostetaan henkilötietolain tarkoittama rekisteri
- käyttää toisen maata ilma-alusten nousu- ja laskupaikkana
- harrastaa kaikenlaista järjestettyä toimintaa
Niillä alueilla, jotka maanomistaja on ottanut erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeutta ei ole. Muualla kuin erityiseen käyttöön otetulla alueella jokamiehenoikeudet ovat voimassa.
Maanomistaja voi ottaa maitaan ja vesialueitaan erityiseen käyttöön monin eri tavoin. Tyypillisimpiä erityiseen käyttöön otettuja alueita ovat pihat, puutarhat (kotirauhan suoja) ja tuotantorakennusten rakennuspaikat (julkisrauhan suoja).
Jokamiehenoikeudella ei voida liikkua myöskään
- pelloilla silloin, kun siellä on kasvusto kasvamassa
- laitumilla silloin, kun karja on laitumella
- taimikoissa silloin, kun taimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea havaita ja ne voivat tallautua
- erikseen perustetun lintujen tai karhujen katselupaikan lähistöllä
- vesialueella kesämökin tai laiturin lähistöllä (kotirauhan piirin suoja)
- alueella, jossa ulkoilija voi häiritä metsänhakkuuta (metsäL 18.3 §)
- alueella, jossa ulkoilija voi häiritä kalastusta tai metsästystä
Jokamiehenoikeuden käyttämisessä on muutamia vakiintuneita kriteereitä. Toiminnan tulee olla haitatonta ja tilapäistä. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla jokamiehenoikeutta ei ole vaikka käyttö olisikin tilapäistä ja haitatonta. Toisaalta maanomistajan suorittama alueen aitaaminen tai kieltotaulujen asettaminen ei poista jokamiehenoikeutta, ellei alue ole tosiasiallisesti otettu erityiskäyttöön ja riittävän selvästi merkitty. Esimerkiksi normaalissa talousmetsässä oleva luonnonvadelmikko silloin, kun maanomistaja on raivannut, mahdollisesti lannoittanut ja selvästi merkinnyt alueen, ei mahdollista jokamiehenoikeudella marjojen poimimista. Alue on maanomistajan erityiseen käyttöön ottama.
Toisen vesi- tai maa-aluetta ei saa ilman omistajan tai haltijan suostumusta ottaa pitkäaikaiseen käyttöön, esimerkiksi telttailuun tai ankkurointiin. Maanomistaja voi päättää ottaa ranta-alueita laituri-, rakennus- tai muuhun käyttöön, jolloin niille syntyy pihapiirin suoja. Toisen venevalkamaa ei saa käyttää ilman oikeudenhaltijan suostumusta, eikä venevalkamaa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on perustettu.
Toisen maa-aluetta saa käyttää jokamiehenoikeudella tilapäiseen levähdyksenomaiseen oleiluun ja yöpymiseen. Lomavieton tapainen oleilu ja telttailu ei ole jokamiehenoikeutta vaan vaatii aina luvan maanomistajalta.
Nyky-Suomessa asutus on jo nyt keskittynyt suurelta osin kaupunkeihin, taajamiin ja kyläkeskuksiin. Näiden läheisyydessä ei ole rajattomasti metsiä marjastaa ja sienestää; hyvistä marja- ja sienipaikoista on näillä alueilla niukkuutta väestömäärään nähden. Erämaissa ja kaukana kylistä olevissa metsissä riittää marjastettavaa ja sienestettävää likimain rajattomasti. Siksi kaikenlainen kaupallinen ja ohjattu ryhmämuotoinen marjojen ja sienten poimiminen tulee ohjata näille alueille ja jättää kaupunkien, taajamien ja kylien lähialueet asukkaiden hoidettavaksi. Vastuu asian järjestämisestä on alan yrityksillä.
Jokamiehenoikeuksien aatteellinen ja historiallinen tausta on siinä, että vaikka maanomistajalla on omaisuuteensa (myös marjoihin, sieniin ja muihin maan antimiin) yksiselitteinen yksinoikeus, on kohtuullista, että maata omistamattomatkin ihmiset saavat virkistyäkseen liikkua metsissä ja poimia luonnontuotteita haittaa tai häiriötä aiheuttamatta. Suomessa tilaa riittää.
Koonnut Markku Tornberg / Kuva Niina Huuhtanen
Lisätietoa aiheesta:
Maanomistaja 3/13 Jokamiehenoikeudet taskuopas saatavilla liiton toimistosta
