Metsänomistajan näkökulmasta metsästä syntyi uuden metsälain myötä arvopaperi, jota voi käyttää omien tavoitteidensa ja arvojensa mukaisesti. Ympäristöjärjestöt kritisoivat uudistusta. Ne kokivat, että metsien luontoarvojen säilyttämiseen liittyvä säätely unohtui.
Käytännössä metsätaloutta ohjaavat lain lisäksi sertifiointijärjestelmät, joista meillä Suomessa ovat käytössä FSC® ja PEFCTM.
Tarjontaa lisättävä
Metsäsertifioinnin tarkoituksena on varmistaa metsätalouden kestävyys ja todentaa se puusta valmistettujen tuotteiden käyttäjille kansainvälisillä markkinoilla.
Metsäsertifioinnin vaikutus näkyy metsässä, mutta tuotteessa eroa sertifioimattoman ja sertifioidun tuotteen välillä ei voi havaita muusta kuin sertifiointimerkistä. Erityisesti meidän on lisättävä FSC-sertifioitujen tuotteiden tarjontaa, jotta pystymme tuottamaan suomalaisia tuotteita kansainvälisille markkinoille.
Aikanaan trooppisten metsien kadon pysäyttämiseksi perustettu FSC®-metsäsertifiointi on kehittynyt globaaliksi järjestelmäksi, jonka mukaan on sertifioitu 195 miljoonaa hehtaaria metsiä eri puolilla maailmaa.
Suomessa FSC-sertifiointi otettiin käyttöön vuonna 2011, kun UPM FSC-sertifioi lähes 400 000 hehtaaria omistamiaan maita. Vuonna 2012 UPM perusti FSC-ryhmäsertifikaatin (FSC C 109 750), johon yksityiset metsänomistajat voivat liittyä. Nykyisin ryhmän koko on yli 250 000 hehtaaria.
Kaiken kaikkiaan Suomessa 85 % metsistä on PEFCTM-sertifioituja ja alle 10 % FSC®-sertifioituja. Monet FSC-sertifioidut tilat ovat tuplasertifioituja.
Metsänomistaja hyötyy liittymisestä
Liittymällä UPM:n FSC-ryhmäsertifikaattiin metsänomistaja voi hyödyntää ammattilaistemme metsäosaamista täysmääräisesti ja nauttia sen mukanaan tuomista taloudellisista eduista. FSC-sertifioitujen tuotteiden kysyntä kasvaa, kun yhä useampi lopputuoteasiakas edellyttää tuotteiden olevan FSC-sertifioituja.
FSC:n vaatimukset edellyttävät aina metsänomistajan henkilökohtaisesta sitoutumista. Monelle se on luontaista, mutta moni metsänomistaja on myös todennut, että FSC:hen liittyminen on avannut hänelle uuden näkökulman omaan metsäomaisuuteen, ja sen arvo on avautunut hänelle uudella tavalla.
Sertifiointi merkitsee usein mahdollisuutta jättää metsä jälkipolville nykyistä paremmassa kunnossa.
Vesistöjen suojavyöhykkeet ja muut vaatimukset
FSC sertifioinnin yksi keskeisimmistä eroista verrattuna PEFC-sertifiointiin on velvoite jättää 5 % metsämaasta käytön ulkopuolelle. Tähän voidaan lukea kaikki yksityiset suojelualueet, lakiperusteiset suojelukohteet ja vesistöjen suojavyöhykkeet. FSC edellyttää jättämään järvien ja lampien ympärille 10 metrin levyisen suojavyöhykkeen.
UPM:n kokemusten perusteella 5 % suojelupinta-alaa löytyy useimmiten automaattisesti lakisääteisten kohteiden, muiden aina säästettävien kohteiden ja vesistöjen suojavyöhykkeiden kautta. Vaikka suojelupinta-alavaatimus on uusi PEFC:hen verrattuna, sen taloudelliset vaikutukset ovat useimmiten alhaiset johtuen metsätalouden nykykäytännöistä.
Erityishakkuilla tuetaan monimuotoisuusarvoja
Suojelupinta-alan tulee yhdessä erityishakkuiden kanssa täyttää 10 % metsämaan pinta-alasta.
Erityishakkuita voivat olla eri-ikäisrakenteiset hakkuut, lehtipuuvaltaisina kasvatettavat kohteet, kuolleen puun lisäämiseen tähtäävät toimet ja muut monimuotoisuutta tukevat toimenpiteet.
Erityishakkuiden kustannusvaikutukset metsänomistajalle ovat hyvin suunniteltuna alhaiset.
Säästöpuilla turvataan lahopuulajistoa
Suomen noin 45 000 tunnetusta lajista arviolta puolet elävät metsässä. Tästä lajimäärästä viidennes on kuolleesta puusta riippuvaisia.
FSC sertifiointi turvaa olemassa olevaa kuollutta puuta ja niin suojelu- kuin säästöpuuvaatimukset tuottavat sitä lisää. Vaikka säästöpuut eivät tarjoa heti sopivia elinolosuhteita kuolleesta puusta riippuvaisille lajeille, on niistä hyötyä muuten. Säästöpuiden merkitys tulevaisuudessa vanhoina puuyksilöinä ja aikanaan kuolleena puuna on merkittävä monimuotoisuudelle, ovat puut kuolleet pystyyn tai kaatuneet.
Hyödyt näkyvät tulevina vuosina
FSC-standardi määrittää, mitä metsässä voi tehdä, mutta se jättää hyvin vaihtoehtoja toteuttaa ne kohteeseen soveltuvalla tavalla.
Esimerkiksi säästöpuita tulee jättää keskimäärin 10 kappaletta hehtaarille, mutta taitava leimikonsuunnittelija voi valita niille tarkoituksenmukaisen ja taloudellisesti parhaan paikan esimerkiksi suojelukohteen tai vesistön suojavyöhykkeen yhteyteen.
Metsänomistajalle FSC-sertifiointi voi tarkoittaa parempaa tuottoa. Ympäristöhyödyt näkyvät toimenpiteiden jälkeen tulevina vuosina muun muassa metsän monimuotoisuutena ja vesistöjen tilan kohentumisena.
Teksti Sami Oksa
Kuvat UPM
