Pikkutaimet ovat taimimarkkinoiden uutta kehityskaarta. Joroisten taimitarha on aktiivisesti kehittänyt siemen- ja taimimateriaalia. Vuonna 2019 on tulossa uutuus Pikkolomänty.
– Nimi on nyt rekisteröity. Se kirjoitetaan savolaisittain ihan kahdella koolla. Asiakkaille niitä lähtee vuonna 2019, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen.
Pikkutaimet tuovat säästöjä
Pienet taimet tuovat kustannussäästöjä taimikasvatuksessa, logistiikassa ja istutustyössä.
– Pikkolomännyn istuttaminen on helpompaa pienellä pottiputkella. Se on myös helppo kuljettaa maastossa verrattuna perinteisiin isopaakkuisiin ja versoltaan kookkaisiin taimiin, jotka istutetaan kuokalla tai painavalla istutusputkella.
Biologiasta ei pikkutaimissa kuitenkaan Immosen mukaan tingitä. Tärkeintä ovat laadukkaat taimet.
– Taimen koko ei niinkään ole ratkaiseva, vaan tärkeää on verson ja juuriston suhde. Vahvajuurinen pikkutaimi lähtee tosi nopeasti kasvuun. Lisäksi hyvä maanmuokkaus turvaa taimen hyvän kasvuunlähdön. Hyvä maanmuokkaus ja hyvä taimi kuuluvat yhteen.
Markkinoilla on jo jonkin aikaa ehtinyt olla rauduskoivun pikkutaimi. Pikkukoivua testattiin yhtiön omissa metsissä usean vuoden ajan, ja saadut kokemukset osoittivat, että pieni taimi pärjää erinomaisesti metsänviljelyketjussa. Koivun viljelyssä ollaankin siirtymässä kokonaan pikkukoivun käyttöön.
Kehitystyön ykköstavoitteena on parantaa metsänviljelyketjun kustannustehokkuutta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa uudistamiskustannusten alenemista ja kannattavuuden paranemista.
Koivun kasvatusmäärä kasvanut
Joroisten taimitarhalta lähtee siemeniä ja taimia niin UPM:n omiin kuin yksityisten metsänomistaja-asiakkaidenkin metsiin. Päätuote on edelleen kuusi, jonka lisäksi tarhalla kasvatetaan mäntyä ja rauduskoivua sekä pieniä kokeilueriä tammea.
Viime vuosina koivun kasvatusmäärä on noussut suhteellisesti eniten. Eri puulajien jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä eri puolilla Suomea. Näistä siemenistä kasvatetaan Joroisissa taimia metsänviljelyyn.
Tulevaisuuden tukkipuut ovat taimitarhapäällikkö Anne Immoselle sydämen asia. Hän haluaa muistuttaa metsänomistajia siitä, että taimiaines on investointi omaisuuden hoitoon.
– Taimitarhalla olemme biotalouden ytimessä, sillä täällä me osaltamme varmistamme tuottoisan metsän kasvatuksen ja hyvälaatuisen puun kasvun metsissämme. Hyvä viljelymateriaali ja oikea-aikainen taimikonhoito tuovat huikean kasvunlisäyksen – enemmän puuta jopa 10–20 vuotta lyhemmällä kiertoajalla. Ratkaisut metsän tuottoon tehdään jo taimitarhalla, Immonen sanoo.
Immonen suosittelee tekemään taimitilauksen jo puukaupan yhteydessä.
– Parina viime vuotena on ollut pulaa taimista. Jos tilauksen tekemisen jättää ihan viime tippaan keväällä, voi olla ettei taimia ole enää saatavilla.
Jalostuksella lisää puuta
Metsäpuiden jalostusta on tehty Suomessa yli 80 vuoden ajan. Nykyisin jalostus on keskeinen osa metsäpuiden siemenhuoltoa, ja suuri osa taimitarhoilla tuotetuista taimista kasvatetaan jalostetuista siemenistä. Metsäpuilla jalostuksen etenemisnopeus on pitkäjänteistä toimintaa, sillä pitkät kiertoajat rajoittavat haluttujen perintötekijöiden rikastamista puusukupolvelta toiselle.
Luonnonvarakeskus Luke vastaa metsänjalostuksesta pitkän aikavälin Metsänjalostus 2050 -ohjelman mukaisesti.
– Jalostuksella pyritään lisäämään määrällistä kasvua, ulkoista laatua ja jatkossa myös puuraaka-aineen sisäistä laatua, kertoo Luken johtaja Taneli Kolström.
Kolmas jalostuksen tuottama lisäarvo on taimiaineksen viljelyvarmuuden paraneminen. Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi jalostetuilla koivun ja männyn taimilla saavutetaan tällä hetkellä noin 25 prosenttia parempi tuotto kuin metsikköalkuperällä.
Kiertoajat ovat myös laskeneet selvästi.
– Koivulla on mahdollista saada nopeita jalostuskiertoja, ja nyt olemme jo kolmannen sukupolven jalostushyppäyksessä: mottituotto on parantunut ja kasvunopeus ja laatukehitys on ollut huikeaa. Koivusta on mahdollista saada Suomeen nopean kierron puulaji. 45 vuoden kiertoaika on meidän mitassa lyhyt.
– Männyllä ensimmäisen sukupolven jalostuksella saadaan rekkakuorma enemmän hehtaaria kohden. Uudempi 1,5-polven jalostustaimi tuo jo kaksi rekkaa lisää, Anne Immonen kertoo.
Joroisten taimitarhalla kasvatetaan vain jalostettuja taimia.
– Ensi kesän koivuistutuksiin on saatavilla kolmannen sukupolven jalostettua koivua.
Robotiikkaa avuksi
Jalostuksen lisäksi robotiikka ja innovaatiot tuovat taimenkasvatukseen uusia tuulia.
Joroisten taimitarhalla tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tuotantotiloihin on investoitu säännöllisesti ja tuotanto on koneellistunut. Automatiikka lisääntyy jatkuvasti.
Taimitarhapäällikkö Anne Immonen kertoo, että myös robotiikkaa hyödynnetään uudistetuissa tuotantotiloissa. Esimerkiksi pakkauslinjastoissa robotit ovat apuna pakkaamassa taimia laatikoihin.
– Taimituotannossa on teollisen tuotannon elementtejä, mutta kuitenkin käsityön maku, koska kyse on elävän materiaalin tuottamisesta. Robotiikan avulla pystytään vapauttamaan ihmissilmiä ja käsiä siihen, mihin automatiikka ei pysty – seurantaan ja valvontaan.
– Meillä on jo viidettä vuotta käytössä kasvatusautomatiikkaa kastelussa, lannoituksessa, tuuletuksessa ja lämmityksessä. Esimerkiksi mittausanalytiikassa on vielä runsaasti mahdollisuuksia. Siinä voidaan samalla saada energiansäästöä, Immonen sanoo.
