Riistassa on arvopotentiaalia

Riista on luonnonvara, joka pitää sisällään merkittävän taloudellisen arvon. Osin ”piilossa” oleva arvo jakautuu niin liha-arvoon kuin riistan tuottamaan elämysarvoon.

 

Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa on selvitetty yhdessä Suomen riistakeskuksen Mikael Wikströmin kanssa hirvieläinten arvoa Suomessa. Selvityksen mukaan Suomessa kaadettiin metsästyskaudella 2016 noin 90 000 hirvieläintä, joista saatiin noin 7,4 miljoonaa kiloa luullista lihaa. Käytännössä puhdas lihamäärä on runsaat puolet tästä.

Hirvenlihan kilohinta ulosmyytynä on Suomessa noin yhdeksän euroa, valkohäntäpeuran muutaman euron alempi. Vuoden 2016 metsästyskauden kokonaislihamäärästä hirvien osuus oli noin 6,26 miljoonaa kiloa, valkohännät reilun miljoona kiloa ja metsäkauriit noin 100 000 kiloa. Muut hirvieläimet olivat lihamääriltään pienehköjä.

 

Tuotto vaihtelee huomattavasti

Tuhannelta hehtaarilta lihaa saatiin keskimäärin 246 kg. Vaihteluväli eri alueiden välillä oli suurehko: aina 21 kilosta 885 kg/1000 ha asti.

Hirvieläimet tuottivat lihaa noin 66 miljoonan euron arvosta. Tuotto vaihteli noin 200 eurosta 7 000 euroon tuhannelta hehtaarilta. Varsinkin valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla liha-arvo kohosi merkittäväksi, mutta myös hirvien osalta liha-arvoa voidaan pitää huomattavana.

Myönnettyjen kaatolupien perusteella vuoden 2017 metsästyskauden lihamäärä tulee kasvamaan entisestään, jos kaatosuhde myönnettyihin lupiin nähden säilyy samanlaisena.

 

Elämysarvo jopa 60 prosenttia

Vaikka liha-arvo taloudellisesti mitattuna näyttää korkeahkolta, on riistan sisältämä elämysarvo korkeampi. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan elämysarvo on jopa
60 prosenttia riistaeläimen kokonaisarvosta ja liha-arvo puolestaan 40 prosenttia. Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosion perusteella sama pätee Suomessa.

Hirvieläinmetsästyksen elämysarvo on lähes 100 miljoonaa euroa metsästyskautta kohden. Kun lasketaan yhteen liha- ja elämysarvo, hirvieläinmetsästyksen kokonaisarvo nousee 166 miljoonaan euroon Suomessa. Tuhatta hehtaaria kohden se tarkoittaa keskimäärin 5500 euron arvoa koko Suomen osalta.

Jos tästä arvosta kyetään yhteistyössä maanomistajien, metsästysseurojen ja palveluntuottajien kanssa tulouttamaan osa konkreettiseksi rahaksi, voidaan arvioida riistan vaikutusta metsäpääoman tuottoa vähentävänä tai lisäävänä tekijänä.

Elämysarvon osittainenkin muuttaminen konkreettiseksi tuloksi edellyttää palveluntuotantoa, jossa pelisäännöt ovat yhteisesti sovitut ja saatava tulo jakaantumaan reilulla tavalla myynnin kohteen ollessa metsästyselämys.

Tommi Häyrynen

KTM, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö

 

Riista_3

Riista_2

 

Mallinnos elämysarvon tulouttamisesta

Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa on luotu mallinnos, jolla voidaan arvioida kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia käytännössä. Näin osapuolet pystyvät eri kriteerien avulla päättelemään, sopiiko alue kaupalliseen metsästykseen, ja jos sopii, kuinka hyvin.

Mallinnoksella on tarkoitus myös nostaa esiin tekijöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä, jos kaupallista metsästystä aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa. Tällöin on hyvä muistaa, että metsästysalueistamme ainoastaan osa täyttää laadukkaan kaupallisen metsästyksen toteuttamisympäristön kriteerit, vaikka alueet muutoin soveltuvat harrastemetsästykseen kelvollisesti.

Toteuttamismahdollisuuksien kriteereitä

Mallinnoksessa arvioidaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia seitsemän eri osa-alueen kautta. Jokainen osa-alue arvioidaan erikseen käyttämällä kolmeportaista arviointiasteikkoa (toteutuu täysin, vaatii kehittämistä, ei toteudu).

1. Metsästysalue

Arvioinnin kohteena ovat alueen koko ja sijainti sekä alueen saavutettavuus ja muoto. Metsästysalueen tulee mahdollistaa kokonsa puolesta riittävä lupamäärien saaminen. Lisäksi metsästys on pystyttävä järjestämään käytännössä sujuvasti. Sijainniltaan alueen on oltava helposti saavutettavissa kulkuyhteyksien ja siirtymisten näkökulmista.

Yhteislupa-alueen käyttö myös kaupallisten metsästystapahtumien aikana luo paremmat edellytykset kokonaisuuden toteuttamiseksi. Alueen muodon arvioinnissa otetaan kantaa metsästysalueen muodon (kapea, leveä) lisäksi metsästystapahtumassa käytettävien maa-alueiden yhtenäisyyteen.

2. Alueen riistakanta

Riistakannan arvioinnissa keskitytään alueen lajiston lisäksi todentamaan metsästettävän lajin määrä ja laatu.

Tiheyden lisäksi metsästettävää kantaa arvioidaan ikäjakauman ja naaras–uros-jakauman sekä kestävän ja eettisen metsästyksen periaatteiden näkökulmista. Erityishuomio keskitetään normaalin ”metsästysseurametsästyksen” ja kaupallisen metsästyksen yhteensovittamiseen riistakannan hyvinvoinnin näkökulmasta.

Arvioinnin kohteena on myös alueella toteutettava riistanhoito, joka osaltaan luo perustan kannan verotukselle pitkällä tähtäimellä. Asiat todennetaan tarkoitukseen soveltuvien dokumenttien avulla: riistanhoitosuunnitelma ja sen toteuttaminen, riistalaskennat, riistan seuranta, verotussuunnitelma ja kaatotilastot.

3. Maasto

Maaston osalta arvioinnin kohteena ovat alueen metsäkuvio, metsätyyppi, maatalousmaan tyyppi sekä alueen korkeuserot.

Erityisenä painopisteenä on riistan elinympäristön monimuotoisuuden arviointi, jossa tarkastellaan riistan ruokailualueita kesä- ja talviravinnon osalta, suoja- ja makuupaikkojen määrää ja laatua sekä metsästyksen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia passipaikkojen ja mahdollisten korkeuserojen näkökulmasta.

4. Metsästysinfra

Tässä osiossa arvioidaan alueen tiestöä, passipaikkoja, riistankäsittelytiloja sekä ruhojen siirtoon liittyviä seikkoja. Tiestöä ja passipaikkoja arvioidaan alueella liikkumisen ja turvallisuuden näkökulmista.

Riistankäsittelytilojen käytettävyyttä, laatua ja saavutettavuutta arvioidaan niin ikään suhteessa metsästettävään riistalajiin. Osiossa huomioidaan myös liikkumista rajoittavat tekijät metsästyksen sujuvuuden ja nopeiden siirtymisten osalta.

5. Oheispalveluinfra

Oheispalvelujen arvioinnin kohteena ovat metsästystapahtumassa tarvittavat oheispalvelut. Niitä ovat majoitus- ja ruokapalvelut, kuljetuksiin liittyvät palvelut sekä muut mahdolliset palvelut, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaille. Tällaisia voivat olla muun muassa metsäkirkko, trofeenäyttely, metsästysmuseo, riistaruokia valmistava toimija ja ampumarata. Oheispalveluja arvioidaan aina suhteessa asiakasryhmään, sillä eri tyyppisillä asiakkailla on erilaiset odotukset esimerkiksi palvelujen laadun osalta.

6. Yhteistyö

Metsästystapahtumien onnistunut toteuttaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa niin maanomistajien, metsästysseuran kuin palveluntuottajienkin puolelta. Siksi on tärkeää, että yhteisymmärrys todetaan niin, että kaikki ymmärtävät samalla tavalla mitä ollaan tekemässä ja millä ehdoilla.

7. Asiakaskokemus

Alueen osalta arvioidaan muun muassa alueen yleisilmettä, luonnonmukaisuutta sekä sitä, kuinka hyvin se vastaa asiakkaan ennakko-odotuksiin. Riistakannan osalta arvioidaan metsästystilanteiden syntymistä ja kokonaismielikuvaa, joka asiakkaalle syntyy riistan kohtaamisesta. Myös oheispalveluinfran ja itse palvelun laadun merkitys korostuu tässä osiossa. 

Mallinnoksen luomisessa on kuunneltu niin metsästyspalveluista kiinnostuneita asiakkaita, maanomistajia, metsästäjiä kuin palveluntuottajiakin. Mallinnoksen demoversion käytettävyyttä testataan parhaillaan. Se julkaistaan vuoden 2018 kevätpuolella.

 

TEKSTI Tommi Häyrynen  KUVAT Rika Nakamura

 

Comments are closed.