Riistan taloudellinen arvo ja sen jakautuminen

Sorkkaeläinkantojen tiheys herättää kiivasta keskustelua niin maanomistajien, metsästäjien kuin palveluntuottajien välillä. 

Valkohäntäpeuran kannan kasvu ja sen aiheuttamat vahingot maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle ovat leimanneet jo valmiiksi varsin värikästä keskustelua. Samalla riistan taloudellinen arvo ja sen osittainen tulouttaminen eri osapuolien eduksi on jäänyt lähes täysin huomioimatta. 

Metsästyskaudella 2020-21 kaadettiin maassamme yli 142 000 sorkkaeläintä, joiden laskennallinen liha-arvo keskimääräisin ulosmyyntihinnoin laskettuna oli noin 81 miljoonaa euroa. 

Peuratihentymien alueella kaatoluvat saattavat nousta yli 50:een eläimeen tuhannelta hehtaarilta. 60 käytettyä lupaa tarkoittaa noin 20 000 euron laskennallista liha-arvoa, jos luullisen lihan myyntiarvoksi lasketaan 7,70 e/kg.

Taloudellista ajattelua ei ole järkevää sisällyttää kaikkeen metsästykseen, mutta voisiko ”sorkkaeläinhaastetta” lähestyä maanomistajien ja metsästysseurojen näkökulmat huomioon ottaen tulouttamalla osa riistan taloudellisesta arvosta molempien osapuolien eduksi? Kokonaissaaliista osa voi tarkoittaa 10 prosenttia, 20 prosenttia tai jotakin muuta määrää, josta osapuolet keskenään sopivat. 

Tulo voi syntyä lihan myynnistä (liha-arvo) tai vierasmetsästyksen järjestämisestä (elämysarvo) – tietenkin sillä edellytyksellä, että riistakanta on riittävä taloudellisen arvon tulouttamiseen.

Laskentamallista apua tulon jakamiseen

Kuinka saatua tuloa sitten tulisi jakaa? 

Vaikka puhumme ”harrastuksesta”, kaikki metsästykseen ja riistan hyödyntämiseen liittyvät kustannukset pitäisi jollakin tavoin ottaa huomioon, kun riistan hyödyntämistä mietitään maanomistajan tai metsästysseuran talouden kannalta. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kestävän riistatalouden hankkeen yhteydessä on luotu laskentamalli, jolla pyritään tarkastelemaan riistan arvon tulouttamista. Laskentamallin tavoitteeksi on määritelty käytännöllinen työkalu, jolla voidaan selvittää laskennalliset jakoperusteet alueellisen riistan arvon tulouttamisesta eri toimijoille. 

Laskentamallin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää metsästysseurojen ja maanomistajien riistanhoitoon ja riistakantojen ylläpitoon liittyvien kustannusten ja käytetyn ajan (työpanos) sekä riistaan liittyvien taloudellisten hyötyjen väliseen vuoropuheluun. 

Laskentamallin avulla voi tarkastella, miten käytetyt panokset sekä niihin liittyvät kustannukset jakautuvat ja millaista laskennallista hyötyä eri toimijat voisivat saada.

Yksilöityjen kustannusten malli

Laskentamallissa tarkastellaan alueellisen riistan euromääräistä arvoa, joka on jaettu laskennalliseen liha-arvoon, elämysarvoon sekä näiden kahden yhteenlaskettuun kokonaisarvoon. 

Käytettyjen lupien määrä suhteutetaan alueen lupien määrään ja tämä huomioidaan laskelmissa. Liha-arvon pohjana on keskimääräinen lihan ulosmyyntihinta (€/kg) ja keskimääräinen luullinen lihapaino (kg). 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laskelmissa käyttämät ulosmyyntihinnat ovat peuralle 7,70 €/kg ja hirvelle 9,10 €/kg. Laskennallisen kokonaisarvon pohjaksi on määritetty prosentuaaliset osuudet liha-arvolle (40%) ja elämysarvolle (60%). 

Jotta laskennallisesta kokonaisarvosta päästäisiin toimijoille tuloutettaviin euromääräisiin osuuksiin, mallissa käytetään ensimmäisen tason jakoperusteena tuloutettavaa osuutta laskennallisesta kokonaisarvosta. 

Lähtökohtaisesti tämä arvo on määritelty 20%:iin, mutta arvon voi muuttaa laskentamallissa. Tämän jälkeen tuloutettavasta osuudesta otetaan pois riistan osuus tuloutettavasta arvosta, jolle on määritelty prosenttiosuudeksi 20%. 

Tämä on niin kutsuttu ”palautetaan riistalle” -osuus. Seuraavan sivun kuvio havainnollistaa tuloutettavan osuuden laskentaa. 

”Silmiä avaavaa tietoa”

Maa ja metsätalousministeriön rahoittamassa Kestävän riistatalouden arvon tulouttamisen hankkeessa on mallinnettu neljä eri tyyppistä metsästysaluetta, joita on tarkasteltu metsästykseen liittyvien kustannusten osalta. 

Kustannukset jakautuvat materiaaleihin ja tarvikkeisiin, jotka on jaettu 28 eri kategoriaan sekä työn kustannuksiin, joita laskentamallista löytyy 11 eri kategoriaa. 

Kustannusten kirjo on melkoinen, ja keskeisen haasteen tuo kustannusten kohdistaminen taloudellisesti tuloutettavaan riistan osaan. 

Jos riistan taloudellisesta arvosta tuloutetaan 20%, joudutaan metsästykseen liittyvissä kokonaiskustannuksissa metsästysseuran osalta käyttämään leikkureita, joilla kohdistetaan kustannuksia juuri tuohon osaan riistasta. 80 prosenttiahan jää edelleen hyödynnettäväksi perinteiseen tapaan. 

Myös maanomistajien yksittäisissä kustannuksissa käytetään leikkureita muun muassa infrastruktuurin käyttöön liittyvissä kustannuksissa, jotka ovat pääosin muussa kuin metsästyksen käytössä. 

Laskentamallin tuottama tieto on pilottiin osallistuneiden seurojen ja maanomistajien mielestä silmiä avaavaa, ja se tuo läpinäkyvyyttä eri toimijoiden kustannuksista ja käytetyistä työpanoksista. 

Laskentamallia sekä muuta riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvää aineistoa pääsee tarkastelemaan osoitteessa   www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/kestavan-riistatalouden-arvon-tulouttaminen-suomessa-mmm 

Tommi Häyrynen (KTM) ja
Aki Laaksonen (KTM),
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö

——–

Sorkkaeläinhaaste

  • Miten haittavaikutuksia kyetään kompensoimaan? 
  • Voiko sorkkaeläinsaaliista saada taloudellista tuottoa? 
  • Kuinka tuotto voidaan jakaa läpinäkyvästi ja eri osapuolille reilulla tavalla?

——–

Comments are closed.