Ruotsissa riistasta saatava taloudellinen tuotto näyttelee merkittävää osaa monien tilojen tulonhankinnassa. Sama koskee Ahvenanmaata, jossa metsästyselämyksien myynnistä voidaan jo tällä hetkellä tulouttaa maanomistajille taloudellista tuottoa.
Ulkomaisen metsästyspalvelukysynnän lisäksi kotimainen kysyntä on kasvussa – keskeisenä syynä metsästäjäkunnan rakennemuutos. Metsästystä harrastaa yhä enemmän metsästäjiä, joilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa harrastustaan omilla eikä metsästysseurojen hallinnoimilla alueilla. Harrastukseen halutaan kuitenkin panostaa laadullisesti, mikä tarkoittaa myös taloudellisia satsauksia. Erityisesti kotimaisen kysynnän kasvu avaa maanomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia laajalla sektorilla.
Metsään liittyvien tulonlähteiden lisäksi maanomistajia puhuttavat riistan aiheuttamat tuhot. Erityisesti sorkkaeläinten tekemät vahingot voivat olla alueellisesti merkittäviäkin erityisesti talvilaidunalueiden osalta.
Maanomistajan kannalta on ymmärrettävää, että riistakantojen tiheyteen otetaan välillä voimakkaastikin kantaa.
Toinen näkökulma
Riistalla on mahdollisuus maksaa ruokailunsa metsissä itse. Jos riistasta saatava tulo ylittää riistan aiheuttamat kulut, voidaan jo puhua metsien moninaiskäytön kautta saatavasta tuotosta. Se, kuinka paljon tuotto ylittää kustannukset, riippuu maanomistajan näkökulmasta erityisesti metsästysalueen soveltuvuudesta kaupallisen metsästyksen tarpeisiin sekä alueen riistakannan määrästä ja laadusta. Toki kysyntään liittyvät seikat vaikuttavat keskeisesti arvoon, mutta tässä keskitymme tarkastelemaan asiaa maanomistajan näkökulmasta.
Suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja selkein pelisäännöin toteutettu kaupallinen metsästys on vaihtoehto tulouttaa riistasta saatavaa hyvinvointia taloudellisesti. Kaupallinen metsästys voi tukea myös hirvikannan verotusta alueilla, joissa sorkkaeläinten verotussuunnitelman toteuttaminen on haastavaa perinteisten metsästysseurojen jäsenten ikääntymisen tai vähenemisen takia.
Verotusvelvoitteen suorittamisen yhteydessä voidaan tulouttaa taloudellista arvoa riistasta niin maanomistajille, palveluntuottajille kuin metsästysseuroillekin myytävän metsästyselämyksen kautta. Riistan liha näyttelee ”sivutuotteen” osaa, lähes poikkeuksetta liha jää kyseisessä toimintamallissa edelleen jaettavaksi maanomistajien, metsästysseuran sekä paikallisten asukkaiden kesken.
Toimintamallissa on kysymys kokonaispalvelun rakentamisesta riistan ympärille niin, että arvo jakautuu niin maanomistajalle, palvelutarjoajalle kuin metsästysseurallekin. Ilman toiminnan kuvausta selkeän konseptin muotoon osapuolten on vaikea hahmottaa mitä ollaan tekemässä ja millä ehdoilla.
Valitettavan usein juuri riittämättömän tiedon ja selkeän näköalan puuttuminen toiminnasta estää riistan hyödyntämisen taloudellisesti, vaikka toimintaympäristö olisikin toteutukselle suotuisa. Tosin yhä useammassa tapauksessa näemme, että juuri konseptoinnin avulla tuotettavan kokonaiskuvan myötä silmät ovat avautumassa riistatalouden mahdollisuuksille niin maanomistajien, palveluntuottajien kuin metsästysseurojenkin osalta.
Arvonmäärityksen elementit
Toiminnan konseptointiin osallistuvat niin palveluntuottajat, metsästysseurat kuin maanomistajatkin – jokainen omista lähtökohdistaan. Konseptin avulla kuvataan metsästystapahtuman käytännön toimenpiteiden lisäksi arvonjakautumisen periaatteet sekä toimintaan liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Vain korkean jalostusasteen metsästyspalvelutuotteesta, joka on monistettavissa myös toiseen ajankohtaan tai toimintaympäristöön, on tarpeeksi jaettavaa eri osapuolille.
Kuinka maanomistaja voi arvioida toiminnan arvoa omalta kohdaltaan? Juuri tuon arvon tunnistaminen on edellytys päätökselle hyödyntää riistaa kaupallisesti. Jos toiminnan arvo vähintään keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ei ylitä toimintaan ryhtymisen kynnystä, niin luonnollisesti mahdollisuus jää hyödyntämättä.
Maanomistajan näkökulmasta arvoon vaikuttavat erityisesti toteutusympäristön ominaispiirteet. Metsästysympäristön tulee soveltua kaupallisen metsästyksen vaatimuksiin niin riistakannaltaan, kooltaan kuin maastoltaankin. Muista tekijöistä voidaan keskeisinä tuoda esiin alueen sijainti ja saavutettavuus sekä soveltuva metsästys- ja oheispalveluinfra, jonka on oltava käytössä kaupallisten metsästystapahtumien aikana.
Aluetta arvioidaan ja sen arvo määräytyy sen perusteella, kuinka hyvin alue soveltuu kaupallisen metsästyksen toteutusympäristöksi. Myös alueen potentiaalia tulee kyetä arvioimaan realistisesti, voisiko aluetta hyödyntää toimintaan esimerkiksi riistakannan laatuun liittyvien kehitystoimenpiteiden jälkeen.
Yhteistyötä tarvitaan
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä rakennetaan parhaillaan arvonmäärityksen moduleita, joiden avulla riistan tuottamaa arvoa kyetään arvioimaan käytännön tasolla niin maanomistajien, palveluntarjoajien kuin metsästysseurojenkin osalta.
Modulit ovat osa riistan taloudellisen hyödyntämisen perustaa. Niiden avulla tullaan arvioimaan kuutta eri kaupallisen metsästyksen toteuttamisedellytystä.
Toimijoiden yhteistyö on keskeinen osa-alue riistan taloudellisessa hyödyntämisessä. Yhteistyön puuttuminen vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia olennaisesti ja se näkyy myös arvonmuodostuksessa.
Yhteistyön arviointi ei toisaalta tarkoita jokaiseen sivuääneen reagoimista, vaan kokonaiskuvan muodostamista toimijoiden yhteisestä tahtotilasta riistan taloudellisen tuoton lisäämiseksi. Tätä riistasta saatavaa tuottoa ja sen tulouttamista läpinäkyvällä tavalla kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Suomen riistakeskuksen ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön hankkeessa, jota rahoittaa Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahasto.
Teksti: Tommi Häyrynen, KTM, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö
Kuva: Rika Nakamura
