Verla – Pahvitehtaasta maailmanperinnöksi

18.02.23

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Pohjois-Kymenlaaksossa viettävät tänä vuonna juhlavuottaan. Tehdaskokonaisuuden nimittämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon tulee kuluneeksi 20 vuotta joulukuussa 2016.

Kymijoen Mäntyharjun vesistöreittiin kuuluvan Verlankosken äärellä sijaitsee Verlan idyllinen tehdaskylä, jossa aika vaikuttaa pysähtyneen.

Kosken partaalla lähes 150 vuotta sitten käynnistynyt puunjalostustoiminta jatkui aina vuoteen 1964 saakka. Koko toimintansa ajan Verlan tehtaalla valmistettiin kuusipuusta hioketta ja puupahvia lähes muuttumattomin menetelmin. Tämä ajanjakso muovasi Verlasta ainutlaatuisen ja kerroksellisen kokonaisuuden.

Verlan maisemaa hallitsevat viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelemat tiiliset hiomo- ja kuivaamorakennukset, kartanomainen isännöitsijän asuin- ja konttorirakennus ”Patruunan pytinki” ja niitä ympäröivä kaunis puistoalue suurine jalopuineen. Hieman etäämpänä tehtaasta, metsämaiseman kehystämän vesistön rannoilla, sijaitsevat idylliset tehtaan työläisten asuinrakennukset pihapiireineen.

On ihme, että tehdasmiljöö on saanut säilyä lähes muuttumattomana meidän päiviimme. Verlan ainutlaatuisuus ja poikkeuksellinen kauneus ymmärrettiin onneksi ajoissa: vain kahdeksan vuotta tehtaan toiminnan päättymisen jälkeen vuonna 1972 Kymiyhtiö avasi Verlan yleisölle maamme ensimmäisenä tehdasmuseona.

Verla Maailmanperintökohde

Maailmanperintökohteeksi

Myöhemmin Verlan arvo ymmärrettiin laajemmin. Tästä osoituksena on Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan nimeäminen vuonna 1996 Unescon maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökeskuksen silloinen johtaja, saksalainen kreivi Bernd von Droste zu Hülshoff totesi omassa arviossaan näin:

”Verla ei ole suurin tai hienoin, eikä se ole maailmanlaajuisesti yhtä arvokas kuin Krakovan kaupunki tai Egyptin pyramidit. Verla on pieni yhteisö, mutta se oli merkittävä omalle ympäristölleen. Verlan arvo on sen tyypillisyydessä; täällä näkee kuinka aikaisemmat sukupolvet elivät ja työskentelivät ympäristössä, jossa elämä ei aina ollut helppoa.”

Verlan kaltaisia pieniä tehdasyhdyskuntia on aikoinaan ollut useita, mutta muita ei ole säilynyt yhtä muuttumattomina meidän päiviimme.

Monipuolinen kulttuurimatkailukohde

Maailmanperintökohteeksi nimeämisen jälkeen syrjäinen museokohde on noussut yleisön tietoon ja kohonnut seudun yhdeksi tärkeimmäksi kulttuurimatkailukohteeksi. Vuosittain Verlan tehdasmuseon opastetuilla museokierroksilla vierailee noin 17 000 vierailijaa edustaen 50–60 eri kansallisuutta. Lisäksi alueella käy saman verran vierailijoita muuten vaan alueeseen tutustumassa ja matkailupalveluita käyttämässä.

Syrjäisestä sijainnista ja hankalasta saavutettavuudesta huolimatta kansainvälisten vierailijoiden osuus on noin kymmenen prosenttia kävijöistä. Osa kansainvälisistä kävijöistä lukeutuu niin sanottuihin maailmanperintöbongareihin, joiden tavoitteena on vierailla mahdollisimman monessa maailmanperintökohteessa. Monille heistä Verla on hyvin eksoottinen kohde.

Opastetuilla tehdasmuseokierroksilla tutustutaan pahvinteon historiaan.

Verlan suojelu

Maailmanperintökohteiden edellytetään säilyvän tulevillekin sukupolville hyvässä kunnossa. Verlan kaltaisissa rakennetuissa ympäristöissä tämä tarkoittaakin jatkuvaa restaurointia, konservointia ja kunnostusta.

Tärkeimpinä on pidetty toimia, joilla voidaan ehkäistä kohteen tuhoutuminen. Verlan keskeisimmät rakennukset onkin suojattu sprinkleri- ja paloilmoitinlaitteistoin mahdollisten tulipalojen varalta.

Suurin yksittäinen hanke Verlassa on ollut kosken voimakanavan vesimassat tehdasrakennuksista erottavan suojapadon rakentaminen. Vuonna 2015 valmistuneen padon avulla estetään veden vuotaminen sisälle historiallisiin rakennuksiin, ja näin torjutaan tulvatilanteiden aiheuttamat uhat.

Verlan maailmanperintökohde käsittää noin 50 rakennusta 23 hehtaarin alueella. Lisäksi varsinaisen kohteen ympärillä on 80 hehtaarin suojavyöhyke. Lähes koko maailmanperintökohde on UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa.

Maailmanperintönimitys ei itsessään tuo kohteille suojelua, vaan Unescon maailmanperintökeskus edellyttää, että kohdevaltiot järjestävät kunkin kohteen suojelun kansallisin suojelumekanismein. Verlassa rakennusten suojelu on toteutettu rakennuksesta riippuen joko rakennussuojelulailla tai osayleiskaavan avulla.

Kulttuurimatkailua moneen lähtöön

Verlan vuosittainen toiminta painottuu keväästä syksyyn. Toistaiseksi tehdasrakennukset ovat lämmittämättömiä, joten niiden esittely ei talvisin ole mielekästä.

Verlan tehdasmuseo avataan yleisölle toukokuussa ja sitä esitellään syyskuun loppuun saakka. Yleisöllä on mahdollisuus perehtyä pahvinteon historiaan ja tutustua tehtaaseen opastetuilla museokierroksilla. Kesäkautta rikastuttavat erilaisten teemojen ympärille toteutetut tapahtumat.

Tulevana kesänä Verlassa vietetään muun muassa Uittopäiviä kesäkuussa, Verla-päivää heinäkuussa ja Kouvolan kaupungin ”Verlan aika” -keskiaikatapahtumaa elokuussa. Luontokuvaaja Lassi Kujalan ”Verla – Järvikymen helmi” valokuvanäyttelyllä juhlistetaan Verlan 20-vuotista historiaa maailmanperintökohteena.

Aktiviteetteja lomanviettoon

Kansainvälisenä museopäivänä 18.5 avattavassa näyttelyssä esitellään Verlaa näkökulmista, jotka yleensä vierailijoilta jää kokematta.

Museon lisäksi nähtävää ja koettavaa tarjoavat museoalueen käsityöläisten puodit, tilaviinimyymälä Viiniverla sekä Verlan makasiinikahvila, jossa on lounaspöytä katettuna päivittäin museon ollessa avoinna. Museoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös yksi Suomen tunnetuimmista esihistoriallisista kalliomaalauksista.

Entiset työväenasunnot ovat matkailijoiden vuokrattavissa majoitukseen ja lomanviettoon. Alueen vesistöt, lähellä sijaitseva Repoveden kansallispuisto ja Verla itsessään tarjoavat mielenkiintoista tekemistä ja aktiviteetteja lomanviettoon.