Maanomistajain Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg (vasemmalla) ja Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum
Kosken kartanolla pidettiin sunnuntaina 28.4. Maanomistajain Liiton vuosikokous. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi liiton toiminnan tämänhetkisiä ja tulevia painopisteitä sekä EU-vaalitavoitteita.
Maanomistajain Liiton EU-vaalitavoitteissa perätään jäsenmaiden päätösvallan säilyttämistä metsäpolitiikan osalta, vanhentuneen luontodirektiivin uudistamista sekä lisää suomalaisia EU:n virkamiehiksi.
– EU-vaikuttaminen on liitolle ja sen jäsenistölle erittäin tärkeää, toteaa Maanomistajain Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg.
– Yhtenä tavoitteenamme on EU:n vanhentuneen luontodirektiivin uudistaminen. Nykyinen direktiivi on vuodelta 1979, jolloin EU oli puolet nykyistä pienempi.
Toinen tärkeä seikka on säilyttää jäsenmaiden kansallinen päätösvalta metsäpolitiikasta.
– Kuluva EU-kausi on ollut maanomistajan näkökulmasta vaikea, kun komissio on puuttunut metsäpolitiikkaan poikkeuksellisen vahvasti. Metsäpolitiikka ei kuitenkaan kuulu EU:n toimivaltaan, toteaa Maanomistajain Liiton varapuheenjohtaja Jari Leppä.
Keskeistä on Lepän mukaan myös saada pysäytettyä suomalaisten EU-virkamiesten määrän romahdus, kun 90-luvulla aloittaneet virkamiehet eläköityvät.
– On tärkeää, että EU:ssa tehtävään politiikkaan ollaan vaikuttamassa jo valmisteluvaiheessa ja tuomassa esiin suomalaisia näkökulmia, hän tiivistää.
Vuosikokous keräsi Salossa sijaitsevalle Kosken kartanolle 50 maanomistajaa. Kokouksen jälkeen kokousväki osallistui kiertokäynnille, jossa tutustuttiin ympäristöarvoihin panostaneen ja Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksikin palkitun Kosken kartanon historiaan ja nykypäivään tilan isännän Fredrik von Limburg Stirumin johdolla.
Kosken kartanolla on tehty merkittävää korjausrakentamista. Viime vuosien aikana päärakennus ja kaksi sivurakennusta on peruskunnostettu vanhaa kunnioittaen.
– 70-luvulla tehdyt ”korjaukset” aiheuttivat merkittäviä ongelmia. Ne on nyt korjattu vanhaa kunnioittaen, kertoo von Limburg Stirum.
– Vanhat rakennukset vaativat omaa edunvalvontaansa. Ongelmia voi tulla energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen kanssa, jos lähdetään esimerkiksi vaatimaan koneellista ilmanvaihtoa painovaimaisen tilalle, pohtii liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander.
Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Kosken kartanon useampiin ennallistettuihin kosteikkoalueisiin. Kosteikot toimivat luonnon omina suodattimina ja puhdistavat esimerkiksi maatalouden valumavesiä metsistä ja pelloilta. Ne tarjoavat myös elinympäristön lukuisille eri lajeille vesilinnuista sammakoihin, ja kevätkokouksen osallistujat pääsivätkin muun muassa näkemään useampia uhanalaisia lintulajeja.
