Keskisuomalaisten ja pohjoissavolaisten lähetystö toi 25.3. sanomansa Helsinkiin. Bussilastillinen ihmisiä vetosi poliittisiin päättäjiin ja Fingridiin sen puolesta, ettei Suomea, sen luontoa, maisemia ja kyliä tuhota suurilla sähkönsiirtolinjoilla.
Erityishuolena ryhmällä oli kuuteen maakuntaan ulottuva ns. Harjulinja. Se halkoisi Suomen järvisintä seutua tavalla, joka tuhoaisi ainutlaatuista maisemaa, heikentäisi arvokkaita luontoarvoja ja vaikuttaisi haitallisesti maaseudun ihmisten elinoloihin.
Ryhmä vieraili Fingridin pääkonttorissa. Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka keskusteli ryhmän kanssa juuri ennen Fingridin yhtiökokousta. -Tapaaminen oli lämminhenkinen ja vuorovaikutteinen, kiitteli hankkeen aktiivi Pekka Väisänen: – Ei Harjulinjaa -ryhmä pääsi esittelemään omia ehdotuksiaan ja vaihtoehtojaan Harjulinjasta. Fingridin edustajat vakuuttivat tutkivansa perusteellisesti eri vaihtoehdot.
Poliittisten päättäjien kiinnostus ryhmän viestiä kohtaan oli vaisua. Yksikään ministeri, mukaan lukien ympäristöministeri Sari Multala, jonka tehtäviä sähkönsiirtolinjat ja Fingrid sivuavat, ei ehtinyt tavata lähetystöä.
Eduskunnan portaille iltapäivällä järjestäytynyttä ryhmää kävi tervehtimässä kymmenkunta edustajaa kaikista suurista ryhmistä Sdp:tä lukuun ottamatta.
Ei Harjulinjaa -ryhmä vaatii seuraavan hallituksen ohjelmaan mm. yksittäisten tuulivoimalahankkeiden sähkönsiirto-oikeuden rajaamista niin, etteivät ne voi saada automaattista lupaa vetää rajattomasti siirtolinjoja: -Näiden linjojen verkosto pilkkoo ja tuhoaa Suomesta metsää, kuten Fingridin linjat isommassa mittakaavassa. Tällainen kehitys on kestämätöntä, jos Suomen maisemaa ja luontoa halutaan varjella, todetaan ryhmän tedotteessa.
Toisekseen ryhmä vaatii hallitusohjelmassa sovittavaksi sähköä runsaasti kuluttavien datakeskusten ja muiden vastaavien hankkeiden ohjaamista siten, että sähkönsiirron tarve jää mahdollisimman vähäiseksi.
