Ministeri Anna-Maja Henriksson lunastuslain uudistuksesta:
”Maanomistajan oikeusturvan parantaminen on keskeinen tavoite”
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa, että lunastusmenettelyn yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on täysin välttämätöntä, että lunastuksesta maanomistajalle aiheutuva menetys korvataan täysimääräisesti.
Tämä vaatimus johtuu Henrikssonin mukaan suoraan perustuslaista.
– Siksi maanomistajan oikeusturvan parantaminen on lunastuslain uudistuksen keskeinen tavoite.
Mikä on lunastuslain tärkein muutos maanomistajan näkökulmasta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson?
– Omaisuudensuoja on erittäin keskeinen perusoikeus Suomessa ja sitä on tärkeä kunnioittaa.
– Lunastuslakiin on tarkoitus tehdä useita maanomistajan oikeusturvaa parantavia muutoksia. Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevat uudistukset ovat epäilemättä niin maanomistajan kuin lunastajankin näkökulmasta ne merkittävimmät muutokset.
Kuinka lunastuslain uudistuksessa otetaan huomioon vapaaehtoisten kauppojen ensisijaisuus kuntien maanhankinnassa?
– Lunastusta luonnehditaan yleensä viimesijaiseksi keinoksi alueiden hankkimiseksi. Nyt puheena olevassa lunastuslain uudistuksessa ei ole tarkoitus puuttua lunastamisen edellytyksiin tai lunastamista rajoittaviin kriteereihin. Mahdolliset maapoliittisiin lunastusperusteisiin liittyvät tarkistamistarpeet arvioidaan ja ratkaistaan ympäristöministeriön vastuulla olevan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
– Käytännössä kunnat hankkivat yhdyskuntarakentamiseen tarvitsemansa alueet vapaaehtoisin kaupoin. Lunastusmenettelyyn turvaudutaan hyvin harvoin.
Millä keinoilla estetään kuntien kohtuuttoman taloudellisen hyödyn hankkiminen pakkolunastamalla yksityisten omistajien maita?
– Lunastuskorvauksen määräämisen lähtökohtana on maanomistajan kohtaaman menetyksen täysimääräinen hyvittäminen. Tätä lähtökohtaa on lunastuslain uudistuksessa tarkoitus terävöittää niin, että maanomistajan menetys tulee nykyistäkin varmemmin kokonaan korvatuksi. Tämä on eri asia kuin hankkeesta kertyvä taloudellinen hyöty, jota ei esimerkiksi voida sellaisenaan ottaa korvauksen määräämisen perusteeksi.
– Samalla on syytä todeta, että lainsäätäjän tarkoitus on tuskin ollut, että kuntien tulisi käyttää pakkolunastusta taloudellisen tilanteensa kohentamiseen.
Onko lunastuslakiin tulossa riittävä korotus markkinahintaan korvaukseksi pakkolunastuksesta?
– Lunastuslain uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on maanomistajan oikeusturvan parantaminen.
– Lunastuslain korvaussääntelyn tarkoituksena on turvata perustuslain mukaisen täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Uudistusta valmistellut työryhmä esitti tässä tarkoituksessa lakiin tehtäväksi useita muutoksia. Lunastuskorvaukselle suoritettava korotus oli yksi näistä ehdotuksista.
– Lunastuslain uudistus on nyt parhaillaan oikeusministeriössä valmistelussa ja sitä koskeva lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tämän syksyn aikana.
Joko tätä seuraavassa uudistuksessa on mahdollista päästä pakkolunastuksesta kokonaan eroon ja siirtyä neuvottelupohjaiseen järjestelmään?
– Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden toteuttaminen saattaa edellyttää alueiden hankintaa maanomistajan tahdosta riippumatta. Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä, että pakkolunastuksesta yhteiskunnallisena instituutiona voitaisiin luopua. Lunastusmenettelyn yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on kuitenkin täysin välttämätöntä, että lunastuksesta maanomistajalle aiheutuva menetys korvataan täysimääräisesti – tämä vaatimus johtuu tietysti jo suoraan perustuslaista. Siksi maanomistajan oikeusturvan parantaminen on lunastuslain uudistuksen keskeinen tavoite.
– Lunastuskorvauksen suuruudesta sopiminen on pitkälti mahdollista voimassaolevan lainsäädännönkin puitteissa. Säännöt ovat kuitenkin tarpeen jo maanomistajien yhdenvertaisen kohtelunkin varmistamiseksi.
Ministeri Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri 10.12.2019–
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, varatuomari, pankkilakimies, kansanedustaja
Syntynyt 7.1.1964
Kotipaikka Pietarsaari
