Maanomistajain liiton järjestämässä yleisötilaisuudessa Mäntyharjun Koirakivellä keskusteltiin Fingridin suunnittelemasta Harjulinja-voimajohtohankkeen vaikutuksista maanomistajille. Ääriään myöten täynnä olleen nuorisoseurantalon yleisökeskustelun keskeinen kysymys oli, kuullaanko paikallisten ääntä riittävästi hankkeen suunnittelussa.
Maanomistajain liiton varapuheenjohtaja Jari Leppä nosti avauspuheenvuorossaan esiin sen, että voimajohdon haitat ja hyödyt jakautuvat epäoikeudenmukaisesti: -Paikallisille jäävät pitkäaikaiset vaikutukset maisemaan, kiinteistöihin ja maankäyttöön, kun taas hankkeen hyödyt menevät muualle. Leppä korosti avoimuutta ja sitä, että maanomistajien, asukkaiden, mökkiläisten ja yrittäjien on päästävä vaikuttamaan suunnitteluun ajoissa.
MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri mukaan nykyiset lunastuskorvausperiaatteet eivät enää vastaa sähköverkon nopean laajentumisen aiheuttamiin tilanteisiin: -Kertakorvaus ei vastaa haittaa, joka voi jäädä maanomistajalle vuosikymmeniksi. Kristeri nosti esiin mallin, jossa osa verkonhaltijan saamista tuloista ohjattaisiin maanomistajille ja paikallistasolle.
Fingridin edustajat Pasi Saari ja Mikko Kuoppala perustelivat hanketta sähköjärjestelmän käyttövarmuudella ja kasvavalla siirtotarpeella. Suunnitellun johdon pylväät olisivat 35–37 metriä korkeita ja pylväsväli 250–350 metriä. Ympäristövaikutusten arvioinnin on tarkoitus kestää noin puolitoista vuotta, ja sen aikana maanomistajilla ja yleisöllä on mahdollisuus antaa palautetta useassa vaiheessa.
Korvauskysymykset nousivat illan keskeiseksi aiheeksi. Fingridin mukaan lunastuksessa korvataan maanomistajalle taloudellisia menetyksiä, kuten johtoalueen maapohjaa, puuston ennenaikaista hakkuuta, taimikon menetystä, pylväsaloja sekä viljely-, kulku- ja pirstoutumishaittoja. Markkinahintoihin tehdään lisäksi 25 prosentin korotus.
Vilkas yleisöeskustelu osoitti, ettei paikallisten näkökulmasta kyse ole vain euroista. Huolta aiheuttivat myös kulttuurimaisema, vapaa-ajan asunnot, metsien pirstoutuminen ja kyläympäristön muuttuminen.
Fingridin mukaan palautteella voidaan vaikuttaa linjauksiin. Aiemmissa hankkeissa reittejä on muutettu paikallisen tiedon, pienten metsätilojen ja muiden olosuhteiden perusteella, jos muutoksille ei ole ollut teknistä tai muuta estettä. Tilaisuudessa painotettiinkin, että asukkaiden kannattaa tutustua karttoihin heti niiden julkaisun jälkeen ja tuoda perustellut vaihtoehdot esille mahdollisimman varhain.
Illan päätteeksi Leppä palasi avoimuuden ja osallistumisen merkitykseen. Hänen mukaansa näin suuren hankkeen hyväksyttävyys edellyttää, että paikalliset kokevat tulleensa kuulluiksi ja että haitat huomioidaan nykyistä paremmin. Koirakiven tilaisuus osoitti, että Harjulinjan ympärillä käytävä keskustelu on vasta alussa – ja paikalliset aikovat olla siinä aktiivisesti mukana.
Tilaisuuden järjestelyissä olivat mukana Koirakiven nuorisoseura, Mäntyharjun kunta, MTK Etelä-Savo, Mhy Mänty-Saimaa ja Mhy Etelä-Savo.
