UPM:n Joroisten taimitarha viettää 40-vuotisjuhlavuottaan. Taimitarhan kehitystyön ansiosta UPM:n omat ja asiakkaiden metsät kasvavat ja tuottavat entistä paremmin.
Vuonna 1980 perustetulla Joroisten taimitarhalla kasvatetaan kuusia, mäntyjä ja rauduskoivuja sekä pieniä eriä tammea. Puulajien jalostetut siemenet tuotetaan siemenviljelyksillä eri puolilla Suomea. Niistä kasvatetut taimet päätyvät niin UPM:n omiin kuin yksityisten metsänomistajien metsiin.
– Olemme se paikka, jossa metsäntutkimuksen uudet tulokset muutetaan metsänomistajaa hyödyttävään muotoon eli taimiksi, joilla metsät saadaan kasvamaan entistä paremmin, kuvailee Savossa sijaitsevan taimitarhan päällikköt.
Kaikkea kehitystyötä yhdistää sama tavoite: luoda yhä kestävämpiä ja elinvoimaisempia taimia ja parantaa metsänviljelyketjun kustannustehokkuutta. Metsänomistajalle se tarkoittaa metsän uudistamiskustannusten alenemista ja kannattavuuden kasvua.
Ei pikavoittoja
Tarhalla kehitetään sekä uusia tuotteita ja menetelmiä että hiotaan vanhoja paremmiksi. Immosen tiimi on mukana tutkimustyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Yhteistyössä on kehitetty esimerkiksi keinoja tuottaa taimia läpi kasvukauden ja ennaltaehkäistä taimituhoja. Parhaillaan tutkitaan kuusen kasvullista lisäystä. Lisäksi vireillä on koko ajan omia tutkimusprojekteja.
Kehitysprosessit kestävät usein ainakin viisi vuotta. Silloin tehdään ensimmäiset koeistutukset uudella taimiprototyypillä ja testaukset omissa metsissä.
– Haluamme varmistaa, että uusi tuote varmasti toimii aiempaa paremmin ennen kuin lähetämme niitä metsänomistajille. Taimien kehittämisessä ei ole jaossa pikavoittoja, Anne Immonen korostaa.
Katse juuriin
Immosen mukaan juuret ovat kaikki kaikessa, niistä lähtee kasvun voima.
Taimen koon sijaan tärkeää on verson ja juuriston suhde. Vahvajuurinen pikkutaimi lähtee nopeasti kasvuun, joten tarhalla panostetaan juuriston hyvinvointiin. Yksi esimerkki työn tuloksista on uusi Pikkolomänty. Sen juuripaakku on versoon nähden suurempi kuin tavallisen, yksivuotiaan männyntaimen.
– Olemme pian tuomassa markkinoille myös jotain uutta itse taimien tuottamiseen liittyen, Immonen vihjaa.
UPM Joroisten taimitarha 40 vuotta
Jatkuva muutos on ollut taimitarhan tunnussana perustamisesta lähtien. Vuosien varrella tuotanto ja tuoterepertuaari ovat kasvaneet ja toiminta laajentunut.
Viime vuosina on rakennettu uusia kasvihuoneita ja uusittu infrastruktuuria. Raskaat työt tehdään nykyisin koneilla. Robotiikan avulla pystytään vapauttamaan ihmissilmiä ja käsiä seurantaan ja valvontaan.
Mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa
Taimilla on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen torjumisessa. Parhaiten hiiltä sitoo terve ja hyvin kasvava metsä.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saapuu uusia hyönteisiä ja tautilajeja. Joroisten taimitarhalla torjutaan tauteja esimerkiksi hyödyntämällä metsänjalostuksen tuloksia.
Jatkojalostukseen valitaan puuyksilöitä, jotka kestävät hyvin uusia tauteja, ja niistä jalostetaan entistä vastustuskykyisempiä taimia.
Taimitarhalla panostetaan myös omien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Esimerkiksi taimien kasvatusprosesseja pyritään muuttamaan niin, että ympäristökuormitus on entistä pienempi.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 4/2018
Teksti Heli Satuli Kuvat UPM
