LAUSUNTO EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE
Asia: HE 70/2026 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Maanomistajain Liitto pitää alueidenkäyttölain uudistamista tarpeellisena ja kannattaa sääntelyn selkeyttämistä sekä kaavoituksen sujuvoittamista. Maanomistajien kannalta lain tulee samalla turvata omaisuuden käyttömahdollisuudet, oikeusturva ja ennakoitava toimintaympäristö.
Tiivistelmä
Maanomistajain Liitto pyytää ympäristövaliokuntaa muuttamaan esitystä erityisesti siten, että aurinkovoiman metsämaarajoitus poistetaan tai täsmennetään olennaisesti, aurinkovoiman kaavoituskynnys nostetaan 100 hehtaariin ja siirtymäsäännökset turvaavat ennen lain voimaantuloa vireille tulleiden hankkeiden jatkumisen vanhojen säännösten nojalla. Maanomistajan muutoksenhakuoikeutta on vahvistettava ja turvattava täysimääräinen korvaus kaavamääräysten aiheuttamista omaisuuden käyttörajoituksista.
1. Aurinkovoiman sijoittaminen metsämaalle (71 §)
Esityksen 71 §:n mukaan aurinkovoimalan pinta-alasta ei tulisi osoittaa ”merkittävää määrää metsämaalle”. Säännös on liian tulkinnanvarainen. Hallituksen esityksen perusteluissa sen todetaan käytännössä tarkoittavan, että vain pieni osa aurinkovoimalan pinta-alasta voisi olla metsämaata. Ilmaisut ”merkittävä määrä” ja ”pieni osa” eivät kuitenkaan anna maanomistajalle, kunnalle tai hankekehittäjälle riittävää ennakkotietoa siitä, milloin hanke on lainmukainen.
Suomen maankäyttörakenne on metsävaltainen. Hanketasolle asetettu yleinen metsämaarajoitus voi sulkea muutoin tarkoituksenmukaisia alueita aurinkovoimakehityksen ulkopuolelle, lisätä valitusherkkyyttä ja heikentää maanomistajan mahdollisuutta hyödyntää omaisuuttaan. Aurinkovoiman maankäyttövaikutukset tulee arvioida tapauskohtaisesti kaavoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Metsäkadon hillintää ei ole perusteltua kohdistaa aurinkovoimaan kategorisella rajoituksella, kun aurinkovoiman osuus maankäytön muutoksista on vähäinen ja tuotannolla saavutetaan merkittäviä ilmasto- ja energiajärjestelmähyötyjä.
Maanomistajain Liitto esittää ensisijaisesti metsämaata koskevan rajoituksen poistamista 71 §:stä. Jos rajoitus säilytetään, sen tulee olla yksiselitteisesti mitattava ja siihen tulee sisällyttää joustomahdollisuus esimerkiksi silloin, kun hanke voidaan liittää sähköverkkoon ilman merkittävää uutta johtokäytävää. Kunnille tulee jättää mahdollisuus sovittaa aurinkovoima, metsätalous ja muut maankäyttömuodot yhteen paikallisten olosuhteiden perusteella.
2. Aurinkovoiman kaavoituskynnys (rakentamislain 46 §)
Hallituksen esityksessä vähintään 50 hehtaarin aurinkovoimala katsottaisiin aina merkittäväksi rakentamiseksi ja se edellyttäisi aurinkovoimayleiskaavaa tai asemakaavaa. Raja on lausuntoluonnoksen 10 hehtaaria parempi, mutta edelleen tarpeettoman matala.
Maanomistajain Liitto esittää rajaksi 100 hehtaaria. Tämä mahdollistaisi keskisuurten hankkeiden tarkoituksenmukaisen lupaharkinnan ilman automaattista kaavoitusvelvoitetta ja tukisi hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa.
Maanomistajain liitto haluaa tuoda esille aurinkovoimaloiden mahdollisuudet maaseudun elinvoiman ja maatilojen toimintakyvyn turvaajina vallitsevassa erittäin vaikeassa kannattavuustilanteessa.
3. Vireillä olevien hankkeiden siirtymäsäännös (128 §)
Esityksen 128 § turvaisi vanhojen säännösten soveltamisen vain kaavoihin, jotka on asetettu ehdotuksena julkisesti nähtäville ennen uuden lain voimaantuloa. Rajaus on liian myöhäiseen kaavavaiheeseen sidottu. Suomessa on useita aurinko- ja tuulivoimahankkeita, joita maanomistajat ja hankekehittäjät ovat valmistelleet vuosia, joihin on tehty merkittäviä selvitys- ja suunnitteluinvestointeja ja joissa myös YVA-menettely voi olla valmis, vaikka kaavaehdotusta ei olisi vielä asetettu nähtäville.
Säännös heikentää sääntelyn ennakoitavuutta ja voi tehdä pitkälle valmistellut hankkeet toteuttamiskelvottomiksi vain lain voimaantuloajankohdan perusteella. Siirtymäsäännös tulee muuttaa siten, että ennen lain voimaantuloa vireille tulleet kaavat laaditaan ja hyväksytään sekä niitä koskeva muutoksenhaku käsitellään ennen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Vastaavasti rakentamislain siirtymäsäännösten tulee mahdollistaa rakentamisluvan hakeminen vanhojen säännösten perusteella tällaisissa hankkeissa.
Liitto esittää, että ennen tämän lain voimaantuloa vireille tullutta kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä sekä tällaisen kaavan hyväksymispäätöstä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Rakentamislain siirtymäsäännös tulee sovittaa tähän niin, että myös rakentamislupa voidaan tällaisessa hankkeessa hakea vanhojen säännösten mukaisesti.
4. Muut maanomistajan oikeusturvaa koskevat muutostarpeet
Maanomistajain Liitto toistaa lisäksi aiemmassa lausunnossaan esittämänsä keskeiset oikeusturvavaatimukset:
– Kaavaehdotuksesta on ilmoitettava kirjallisesti kaikille kunnan tiedossa oleville kaava-alueen maanomistajille ja
haltijoille.
– Maanomistajan kaavoitusaloitetta koskevasta kielteisestä päätöksestä tulee olla valitusoikeus; esityksen
valituskielto ei turvaa riittävästi maanomistajan oikeussuojaa.
– Aloite on käsiteltävä neljässä kuukaudessa, ja kunnan perusteeton passiivisuus ei saa estää asian etenemistä.
– Metsätalouden harjoittamista rajoittavista kaavamääräyksistä aiheutuva taloudellinen menetys tulee korvata täysimääräisesti, ja korvaussuojan tulee ulottua myös ennen lain voimaantuloa hyväksyttyihin kaavoihin.
– Ranta-alueen yleiskaavan laatimiskustannuksista maanomistajilta perittävän osuuden osalta nykyinen 50 prosentin enimmäisraja tulee säilyttää.
5. Tuulivoima
Tuulivoiman vähimmäisetäisyyden muuttaminen lausuntoluonnoksen voimalan korkeuteen sidotusta mallista 1 250 metriin on merkittävä parannus. Liitto pitää kuitenkin 800–1 000 metrin yleistä vähimmäisetäisyyttä riittävänä silloin, kun yksittäisen hankkeen melu-, välke-, maisema- ja muut vaikutukset arvioidaan voimassa olevien menettelyjen mukaisesti. Liian pitkä kategorinen etäisyysraja kaventaa maanomistajien maankäyttömahdollisuuksia ja voi samalla lisätä tie- ja sähkönsiirtoverkon rakentamistarvetta.
