Mitä mieltä olet lunastuslain uudistamisesta? Lähetä mielipiteesi meille toimisto@maanomistajainliitto.fi 8.8. mennessä.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja lakiesitykseen, jossa ehdotetaan muutettavaksi lunastuslakia seuraavasti:

1. Lunastuskorvauksenmääräämisen perusteita muutettaisiin niin, että lunastettavasta omaisuudesta määrätään käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus.
2. Lunastuskorvaukseen tehdään 25 %:n suuruinen korotus.
3. Kaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset kumotaan.
4. Asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa laajennettaan.

Linkki hallituksen esityksen tiivistelmään

Maanomistajain liiton lausuntoluonnos

Omaisuuden suojaa on viimeisten vuosikymmenten aikana kavennettu sekä laeissa että oikeus- ja hallintokäytännön linjauksilla. Omaisuuden suojaa tulee tehostaa turvataksemme perussoikeuksien kunnioituksen ja vahvan oikeusvaltion.

Vihreä siirtymä koettelee yksittäisistä väestöryhmistä eniten maanomistajia: Tuuli- ja aurinkovoimayhtiöiden tuottama sähkö on saatava siirrettyä teollisuuden ja kuluttajien käytettäväksi maanomistajien alueiden läpi.  Yksityisille maille kohdistuva suojelupaine kasvaa jatkuvasti.

Lunastuslain uudistaminen helpottaa vihreän siirtymän etenemistä ja hyväksyttävyyttä maanomistajien näkökulmasta. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden siirtolinjat, kantaverkon laajentaminen ja niiden lunastuskäytäntö aiheuttavat suurta närää niin maanomistajien ja kuin kuntapäättäjienkin parissa. Uusiutuvan energian investointien kannalta on tärkeää, että maanomistajat tuntevat itsensä tasaveroisiksi neuvottelukumppaneiksi, joiden perustuslaissa turvaamiin oikeuksiin suhtaudutaan kunnioittavasti.

Oikeudenmukaisuuden ja siirtymän legitimiteetin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että suojelualueiden ja sähkönsiirron vaatimat omaisuuden hallinnan siirrot tapahtuvat perustuslain 15 pykälän henkeä kunnioittaen.

Maanomistajain liiton näkemyksen mukaan lausunnon kohteena oleva esitys korjaa osan pakkolunastuksiin liittyvistä ongelmista. Liitto painottaa kuitenkin sitä, että toimiva ja eurooppalaisia perusoikeuksia kunnioittava järjestelmä vaatisi uudistuksia myös lunastuslain määräämiin menettelyihin ja lunastamisen edellytyksiä koskeviin lakeihin. Lakiin tulisi esimerkiksi säätää vaatimus olemassa olevan infrastruktuurin ensisijaisesta hyödyntämisestä: Uudet voimalinjat tulisi ensisijaisesti rakentaa olemassa olevia pylväspaikkoja hyödyntäen, eikä pahentaa luontokatoa raivaamalla uutta johtokatua.

Toivommekin, että hallitus ryhtyisi määrätietoisiin toimiin lunastusmenettelyn saattamiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Lausunnon kohteena oleva lunastuslain osauudistus tulee saattaa voimaan alla esitetyillä muutoksilla ja täsmennyksillä täydennettynä mahdollisimman pikaisesti.

1. Hallituksen esityksessä ja lain perusteluissa pitää todeta eksplisiittisesti, että lunastuskorvaus voi parantaa lunastuksen kohteeksi joutuvan varallisuusasemaa. Lunastuksen kohteeksi joutuvalla tulee olla oikeus hyötyä siitä, että lunastaja käyttää lunastettua omaisuutta oman liiketoimintansa mahdollistamiseen.
2. Voimajohdoista sopimisen tulee olla sallittua osapuolten kesken. Sopimus voi olla myös vuokraperusteinen.
3. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden siirtolinjojen suhteen lunastuslaissa on kirjattava esimerkkinä, että lunastettavan alueen markkina-arvo on selvitetty lunastuksen taustalla olevan hankkeen markkinaehtoisilla vuokrasopimuksilla.
4. 29 pykälässä oleva sana ”taloudelliset” tulee poistaa laista ja mahdollistaa menetysten kokonaisvaltainen määrittäminen.
5. Lakiin tulee lisätä maininta siitä, että lunastuksen kohteena oleva voi valita haluamansa markkina-arvon arviointimenetelmän.
6. 25 prosentin tasokorotuksen tulisi koskea myös sopimusperusteista puustonpoistoa.
7. Esityksessä pitää selventää, mitä yritys- ja yhtiömuotoisuudella tarkoitetaan maa- ja metsätaloudessa.
8. Jos käyttötarkoitus, jonka perusteella pakkolunastus on aikoinaan tehty, päättyy, alue palautetaan tilan nykyiselle omistajalle. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi tuulivoimapuiston lopettaessa toimintansa jättäen siirtolinjat hyödyttömiksi tai kun koskesta puretaan voimalaitos. Tätä restituutiota tulisi soveltaa myös ennen tämän lain muutosta pakkolunastettuun omaisuuteen.

Lisäksi

1. Verottajan ohjetta TVL 49 pykälän osalta täsmennetään siten, että hankintameno-olettama laajennetaan myös niihin vapaaehtoisiin puukauppoihin, jotka toteutetaan ainoastaan lunastushanketta varten.
2. Sähkömarkkinalakiin kirjataan vaatimus siitä, että verkonhaltijan on maksettava asiakkailta keräämistään sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuista vuosittain johtoalueen maanomistajille 5 prosentin osuus. Mikäli liiketoiminta ei perustu sähkömarkkinalain mukaiseen sähkön siirron tai sähkön jakelun toteuttamiseen ja näistä kerättäviin maksuihin, laskettaisiin johtoaluemaksu verkonhaltijan tosiasiallisen liiketoiminnan kokonaisliikevaihdosta.
3. Alueidenkäyttölaissa ja yhdyskuntakehittämislaissa tarkastellaan lunastamisen edellytyksiä tavoitteena omaisuuden suojan tehostaminen. Pakkolunastamisen tulisi olla mahdollista ainoastaan niissä tapauksissa, joissa omistajan vaihdos on ehdottomasti välttämätöntä hankkeen toteutumisen varmistamiseksi. Mikäli nykyinen omistaja on halukas ja kykenevä itse tai yhdessä kunnan ja muiden kumppaneiden kanssa toteuttamaan sanotun hankkeen, ei lunastuslupaa pidä myöntää.
4. Lisäksi kaavoituksella asetettavista käytönrajoituksista aiheutuvien korvausten maksamista täytyy arvioida omaisuuden suojaa parantaen. Kaavoituksella asetetaan nykyään hyvin paljon ja hyvin epämääräisiä käytönrajoituksia, joiden oikeusvaikutukset, sitovuus ja korvattavuus on epäselvää. Selkeät säännöt ovat keskeinen sujuvoittamis- ja säästötoimi. Lainsäätäjän velvollisuus on turvata lailla omaisuuden suojan toteutuminen.