Lunastuslaki tarvitsee kokonaisuudistusta – onko sähköposti aitoa neuvottelua?
“Usein sanotaan, että Suomessa maanomistajan omaisuuden suoja on erityisen hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. Olemme ehkä eurooppalaisella keskitasolla”, talousoikeuden professori Ari Ekroos toteaa.
Tausta. Maan lunastuskäytännöt pohjautuvat vuosikymmeniä vanhaan lakiin. Viime vuosina lunastusmenettelyä on käytetty erityisesti
- tuulivoimaloiden ja niiden sähkölinjojen toteuttamiseen
- kantaverkon laajennustöihin
- telemastojen rakentamiseen.
Aiemmin maata tarvitsivat lähinnä kunnat ja valtio, mutta nykyisin myös kansainväliset toimijat, kuten tuulivoima- ja sähköverkkoyhtiöt sekä teleoperaattorit.
Aalto-yliopiston talousoikeuden professori Ari Ekroos: “Lunastuksia on tehty aina, mutta tiettyjen lunastusten määrä on kasvanut.”
Käytännöissä korjattavaa. “Usein sanotaan, että Suomessa maanomistajan omaisuuden suoja on erityisen hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. Olemme ehkä eurooppalaisella keskitasolla.” Parannettavaa:
- Lunastuskorvauksen suuruus. “Kiinteistön arvon määrityksen tarkkuus ei ole lähtökohtaisesti kovin hyvä. Kun kohteet ovat hyvinkin erilaisia, on tarkkuuden vaihtelu eri lunastustapausten kesken suurta. Vireillä oleva lainsäädännön uudistus pyrkii muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan.”
- Maapoliittiset lunastustapaukset. “Kiistanalaisimpia tilanteita ovat kuntien lunastustilanteet. Maan arvo voi moninkertaistua kunnan kaavoituksen jälkeen. Eri kunnissa lunastuksen merkitys maapolitiikassa tietysti vaihtelee.”
- Neuvottelut. Lunastus on viimekätinen keino, ja ennen sitä on pyrittävä saavuttamaan sama lopputulos muin keinoin. Joskus maanomistajaa lähestytään nykyisin sähköpostilla vapaaehtoisen kaupan aikaansaamiseksi. “Lähtökohtaisesti pelkkä sähköposti tarjouksineen ei ole neuvottelua, vaikka sillä voidaan tietysti neuvottelut aloittaakin.”
Kokonaisuudistus tarpeen. Lunastuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa korvausten osalta. Ekroos näkee tarvetta suuremmallekin remontille.
“Lunastuslaki kannattaisi uudistaa kokonaan. Se on tehty aivan erilaiseen aikaan ja erilaisissa olosuhteissa.
- Laki valmisteltiin 1970-luvun alkupuolella.
- Pakkolunastaminen sinänsä on vanha ja välttämätönkin instituutio, mutta millaisilla edellytyksillä lunastamista nykyisellään tehdään ja millaiset menettelyt sitä koskevat, sitä olisi hyvä ajatella tämän päivän ja tulevaisuudenkin tarpeita silmällä pitäen.
- Osana ihmisoikeuksia oleva omaisuuden suoja ja sitä koskeva ylikansallinen oikeuskäytäntökin tulisi ottaa huomioon sääntelyä kehitettäessä.”
Artikkeli on julkaistu MUSTREAD-uutiskirjeessä.
