Puheenjohtajamme Sebastian Sohlberg antoi Must Read -uutiskirjeeseen haastattelun lunastuslaista sekä kuntapäättäjien tärkeästä roolista.
Vuosikymmeniä vanha lunastuslaki on viimein päivittymässä. Hallitus esittää, että muun muassa
- maan pakkolunastuksista maksettaisiin markkina-arvon mukainen korvaus nykyisen käyvän arvon sijaan.
- Korvauksiin tehtäisiin 25 prosentin lunastuslisä.
Sohlberg: ”Lakiuudistus on tärkeä askel omaisuudensuojan parantamiseksi.”
Hyvä, että liki 50-vuotiasta lakia saadaan päivitettyä vastaamaan paremmin nykyaikaa, sanoo puheenjohtaja Sebastian Sohlberg Maanomistajain Liitosta.
Vanhentunut laki. Maan pakkolunastaminen on ollut aikanaan välttämätön malli yhteiskunnan kehityksen kannalta.
”Näin viimeiseenkin torppaan on saatu valot. Tälle maanomistajat ovat olleet myötämielisiä.”
- ”Mutta lunastuslaki ei ole ollut enää tätä päivää.
- Nykyään lunastusoikeutta käyttävät voittoa tavoittelevat energia- ja telealan yritykset.
- Hyvä, että liki 50-vuotiasta lakia saadaan päivitettyä vastaamaan paremmin nykyaikaa.”
Lunastusmenettelyiden on koettu usein olevan ristiriidassa jopa perustuslain kanssa.
- Omaisuuden suoja on kirjattu 15. pykälään: ”Jokaisen omaisuus on turvattu.”
Kunnat ratkaisevassa roolissa. Kunnilla on monopoliasema kaavoituksessa, ja siksi kuntapäättäjät ovat ratkaisevassa asemassa, mitä tulee maankäyttöön.
”Kunnissa on hyvä ymmärtää, että
- maanomistaja on kumppani, joka ei lähtökohtaisesti vastusta uuden rakentamista.
- Maanomistajalla on usein juuret paikkakunnalla ja halu kehittää aluetta yhdessä, ei pakon sanelemana.”
Toive kunnille. Vaikka hallituksen esityksessä on maanomistajien mukaan paljon hyvää, riittää laissa vielä uudistettavaa:
- Lakiesitys ei muuta lunastustoimituksen menettelyjä. Aitoja neuvotteluja ei tosiasiassa edelleenkään vaadita, oli ottajana sitten valtio, kunta tai energiayhtiö.
- Kuntien ei edelleenkään tarvitse käyttää lunastettua maata siihen käyttötarkoitukseen, mihin he ilmoittavat sen ottavansa. Esimerkiksi virkistysalueeksi lunastetun maan voi kaavoittaa rakentamiseen.
”Vaikka maan käyttötarkoitus muuttuisi, alkuperäiselle omistajalle ei makseta tästä jälkikäteiskorvausta. Tämä ei ole reilua maanomistajia kohtaan. Toivomme kunnilta aitoja neuvotteluja, yhteistyötä ja lunastamista vain todelliseen tarpeeseen, ei muutoin.”
