Maanomistajain Liiton sekä European Landowner’s Organizationin yhdessä järjestämä turvemetsäseminaari toi runsaasti väkeä Ouluun, Maikkulan kartanoon. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja europarlamentaarikko Elsi Kataiselta, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökältä, BSAG:n projektijohtaja Taina Ihaksilta, Rakeistus oy:n Heikki Suvannolta sekä Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tapio Kylmälältä.
Tilaisuudessa ensimmäisenä puhunut Katainen antoi katsauksen EU:n metsäkuulumisista.
-Ennallistamisasetus tuo vaatimuksia turvepeltojen ennallistamiselle, ja Suomessa tätä pinta-alaa on paljon. Varmistettava on, että maatalouskäytössä olevien turvepeltojen osalta huomioidaan alueellinen tasa-arvo. Yksittäisillä viljelijöillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, missä maa sijaitsee ja kuinka soista alue on, Katainen totesi.
Hökkä puolestaan kertoi yleisölle suometsänhoidon historiasta, nykyajasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Suometsien kipupiste on hänen mukaansa maaperän vesi.
-Se on syypää sekä vesistö- että ilmastokuormitukseen. Vesi voi olla liian syvällä tai nousta liian korkealle. Joskus se myös kuljettaa mukanaan kiintoainesta, ravinteita ja orgaanista hiiltä.
Kestävä käyttö edellyttää Hökän mukaan sitä, että vedenpinnan tasoa pyritään metsänhoidossa hallitsemaan. Optimi on hänen mukaansa noin 30-50 cm.
Suvanto perehdytti yleisöä tuhkalannoituksesta ja sen hyödyistä.
-Tuhkalannoitus ei ole yksittäinen toimi, vaan osa metsätalouden toimenpideketjua. Yleisellä tasolla voi sanoa, että kun suometsissä toimitaan, niin varsinkin keskiravinteisilla paikoilla tuhkalannoitus kannattaa pitää mukana. Vesitalouden lisäksi ratkaisevaa on myös ravinnetalous, hän totesi.
Tilaisuuden viimeisenä puhujana ollut Kylmänen keskittyi erityisesti metsänhoidon käytännölliseen puoleen ja siihen, kuinka puu saadaan mailta teollisuuden hyötykäyttöön ja siten tuottamaan tuloja maanomistajalle.
Tilaisuuden lopuksi toiminnanjohtaja Kimmo Collander painotti, että Maanomistajain Liitolle on tärkeää mahdollistaa erilaisia toimintamalleja.
-Tässäkin tilaisuudessa tuli esille, että metsänhoidon toiminta-ajatukseen vaikuttavat luonnon monimuotoisuus ja ilmastotyö sekä taloudelliset seikat. Jokaisella metsänomistajalla on näistä omanlaisensa yhdistelmä. Jokainen niistä on yhtä oikeutettu kuin toinenkin. Tätä ja uusien ansaintamahdollisuuksien kehittämistä metsätalouteen ajamme Maanomistajain Liitossa.
Katso kaikkien puhujien puheenvuorot sekä vastaukset lukuisiin yleisökysymyksiin täältä.
