Maanomistajain liitto järjesti Maanomistajan kesäpäivän Noormarkun ruukilla 22. kesäkuuta. Tapahtuman pääteemana oli vuokrapeltojen kestävä hoito omistajan ja vuokralaisen yhteistyöllä.
Miksi vuokrapellot pitäisi saada kuntoon?
Lähes 40 prosenttia Suomen peltoalasta on vuokrapeltoja, joten niiden kasvukunnolla ja hoidolla on suuri merkitys sekä huoltovarmuuden että ympäristön kannalta. Hyväkuntoinen maa tuottaa tasaisemmin ja varmemmin satoa myös äärevissä sääolosuhteissa. Vuokrapelloilta saadaan kuitenkin usein heikompia satoja kuin viljelijöiden omilta pelloilta.
Peltomaan sadontuottokyvyn ylläpitäminen hyödyttää kaikkia. Hyvässä kunnossa oleva pelto tukee sekä vuokralaisen että maanomistajan etuja, säilyttää pellon pitkän aikavälin arvon sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa.
Hyvä vuokrasopimus on molempien osapuolten etu
Projektipäällikkö Siri Taalas Baltic Sea Action Groupista korosti yhteistyön merkitystä: -Haluamme kannustaa pellonomistajia ja vuokraviljelijöitä keskustelemaan peltojen kasvukunnosta sekä sopimaan yhdessä, miten sitä voidaan ylläpitää ja tarvittaessa parantaa. Peltojen hyvä kunto luo pohjan kannattavalle ruuantuotannolle myös jatkossa, ja yhteistyöstä hyötyvät sekä pellonomistaja että viljelijä.
Kun pellonvuokrauksesta sovitaan, on tärkeää huomioida pellon tuottokyky ja ympäristönäkökulmat. Sopimuksiin voidaan sisällyttää ehtoja, jotka tukevat kestävää viljelyä ja pellon arvon säilymistä. Jokainen sopimus kannattaa räätälöidä tilanteen ja tarpeiden mukaan.
Maanomistajan kesäpäivässä osallistujilla oli mahdollisuus esittää maanvuokrasopimuksiin perehtyneelle juristille kysymyksiä toimivien vuokrasopimusten laatimisesta.
Maanvuokrasopimuksiin perehtynyt juristi Mikaela Strömberg-Schalin alleviivasi, että molempien osapuolten etujen mukaista on tehdä hyvä ja huolellisesti laadittu sopimus: -Myös muotovaatimuksista on tärkeää huolehtia. Kaikkien esimerkiksi maanparannusta koskevien ehtojen tulisi olla kirjallisia.
Entinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on itse ollut sekä vuokralaisen että vuokranantajan roolissa.
-Hyvä peltomaa on kansallisestikin kriittisen tärkeä resurssi, jota tulisi mielestäni suojella samalla tavalla kuin esimerkiksi pohjavettä, hän totesi.
Kehitysehdotuksiksi vuokrapeltojen kunnon parantamiseksi Korkeaoja nosti kasvukunnosta huolen pitämisen lisäksi nykyistä pidemmät vuokra-ajat, jotka mahdollistaisivat investoinnit: -Pitäisi löytää myös keinoja vähentää traktorirallia mahdollistamalla vuokrasopimusten ”vaihto” tilusjärjestelyjen tapaan.
Maanomistaja Esa Kaunistolalla on kokemusta pitkistä yhteistöistä pellon vuokrauksen parissa. Hänen omistamillaan pelloilla Noormarkussa toimii useampi pitkäaikainen vuokraviljelijä.
-Sopimuksemme ovat kirjallisia ja hyviä, mutta mukana on paljon myös luottamusta ja molemminpuolista keskustelua, hän summaa.
