Jokamiehenoikeudella saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityisen käyttöön otetuilla alueilla (esim. viljelyksessä olevat pellot ja istutukset), mutta ei saa aiheuttaa haittaa eikä häiriötä maanomistajalle, toisille tai ympäristölle.
Tulosta jokamiehenoikeudet tästä: Jokamiehenoikeudet (pdf)
Jokamiehenoikeutta on:
Jokamiehenoikeudella ei saa:
Niillä alueilla, jotka maanomistaja on ottanut erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeutta ei ole. Muualla kuin erityiseen käyttöön otetulla alueella jokamiehenoikeudet ovat voimassa.
Maanomistaja voi ottaa maitaan ja vesialueitaan erityiseen käyttöön monin eri tavoin. Tyypillisimpiä erityiseen käyttöön otettuja alueita ovat pihat, puutarhat (kotirauhan suoja) ja tuotantorakennusten rakennuspaikat (julkisrauhan suoja).
Jokamiehenoikeudella ei voida liikkua myöskään
– pelloilla silloin, kun siellä on kasvusto kasvamassa
– laitumilla silloin, kun karja on laitumella
– taimikoissa silloin, kun taimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea havaita ja ne voivat tallautua
– erikseen perustetun lintujen tai karhujen katselupaikan lähistöllä
– vesialueella kesämökin tai laiturin lähistöllä (kotirauhan piirin suoja)
– alueella, jossa ulkoilija voi häiritä metsänhakkuuta (metsäL 18.3 §)
– alueella, jossa ulkoilija voi häiritä kalastusta tai metsästystä
Jokamiehenoikeuden käyttämisessä on muutamia vakiintuneita kriteereitä. Toiminnan tulee olla haitatonta ja tilapäistä. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla jokamiehenoikeutta ei ole vaikka käyttö olisikin tilapäistä ja haitatonta. Toisaalta maanomistajan suorittama alueen aitaaminen tai kieltotaulujen asettaminen ei poista jokamiehenoikeutta, ellei alue ole tosiasiallisesti otettu erityiskäyttöön ja riittävän selvästi merkitty. Esimerkiksi normaalissa talousmetsässä oleva luonnonvadelmikko silloin, kun maanomistaja on raivannut, mahdollisesti lannoittanut ja selvästi merkinnyt alueen, ei mahdollista jokamiehenoikeudella marjojen poimimista. Alue on maanomistajan erityiseen käyttöön ottama.
Toisen vesi- tai maa-aluetta ei saa ilman omistajan tai haltijan suostumusta ottaa pitkäaikaiseen käyttöön, esimerkiksi telttailuun tai ankkurointiin. Maanomistaja voi päättää ottaa ranta-alueita laituri-, rakennus- tai muuhun käyttöön, jolloin niille syntyy pihapiirin suoja. Toisen venevalkamaa ei saa käyttää ilman oikeudenhaltijan suostumusta, eikä venevalkamaa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on perustettu.
Toisen maa-aluetta saa käyttää jokamiehenoikeudella tilapäiseen levähdyksenomaiseen oleiluun ja yöpymiseen. Lomavieton tapainen oleilu ja telttailu ei ole jokamiehenoikeutta vaan vaatii aina luvan maanomistajalta.
Nyky-Suomessa asutus on jo nyt keskittynyt suurelta osin kaupunkeihin, taajamiin ja kyläkeskuksiin. Näiden läheisyydessä ei ole rajattomasti metsiä marjastaa ja sienestää; hyvistä marja- ja sienipaikoista on näillä alueilla niukkuutta väestömäärään nähden. Erämaissa ja kaukana kylistä olevissa metsissä riittää marjastettavaa ja sienestettävää likimain rajattomasti. Siksi kaikenlainen kaupallinen ja ohjattu ryhmämuotoinen marjojen ja sienten poimiminen tulee ohjata näille alueille ja jättää kaupunkien, taajamien ja kylien lähialueet asukkaiden hoidettavaksi. Vastuu asian järjestämisestä on alan yrityksillä.
Jokamiehenoikeuksien aatteellinen ja historiallinen tausta on siinä, että vaikka maanomistajalla on omaisuuteensa (myös marjoihin, sieniin ja muihin maan antimiin) yksiselitteinen yksinoikeus, on kohtuullista, että maata omistamattomatkin ihmiset saavat virkistyäkseen liikkua metsissä ja poimia luonnontuotteita haittaa tai häiriötä aiheuttamatta. Suomessa tilaa riittää.
Koonnut Markku Tornberg / Kuva Niina Huuhtanen
Lisätietoa aiheesta:
Maanomistaja 3/13 Jokamiehenoikeudet taskuopas saatavilla liiton toimistosta