EU-rekrytointien tilanne on Maanomistajain Liitolle tärkeä edunvalvonnallinen kysymys, sillä EU:n metsä- ja maatalouspolitiikka vaikuttaa Suomessa lukuisten maanomistajien tilanteeseen. On tärkeää, että suomalaiset virkamiehet tuovat EU:ssa esille Suomen erityispiirteitä näiden asioiden osalta. Maaliskuussa osallistuimme EU-rekrytointien yhteistyöverkoston tapaamiseen.
Minna Vuorio toi EU-rekrytointien yhteistyöverkoston tapaamisessa maaliskuussa pitämässään puheenvuorossa esiin huolta EU:n henkilöstön maantieteellisestä tasapainosta. Aihe on Brysselissä ajankohtainen ja poliittinenkin.
– EU:n kiinnostavuus työnantajana on laskenut, ja suurin osa työnhakijoista tulee vain 5–6 jäsenvaltiosta, mikä aiheuttaa ongelmia hallinnon hyväksyttävyyden kanssa 27 jäsenmaan unionissa, Vuorio kertoo
Hänen mukaansa EU:n kiinnostavuuteen työnantajana vaikuttavat monet kysymykset, kuten rakenteelliset, poliittiset ja viestinnälliset tekijät. Hän korosti, että Suomen tilanne on erityisen huolestuttava, sillä Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa muodostaa aliedustetuimman kansalaisuusryhmän.
-Komissio on ainoa toimielin, joka on julkistanut tilastonsa henkilöstön kansallisuuksista, joten tiedämme tilanteen varmasti ainoastaan siellä. Komissio on toki myös suurin työllistäjä, joten sen merkitys on keskeinen. Olemme kuitenkin nähneet erinäisiä versioita myös muiden toimielinten laskelmista. Niiden perusteella suomalaiset ovat aliedustettuina ainoastaan komissiossa. Huomattavaa on kuitenkin, että suomalaisia eläköityy lähivuosina huomattavan paljon, Vuorio avaa.
Suomalaisilla paljon annettavaa
Suomessa ja suomalaisilla on myös sellaisia erityispiirteitä ja osaamista, joka toisi paljon lisäarvoa EU:lle ja jolle olisi Brysselissä kysyntää.
-Euroopan henkilöstövalintatoimiston johtajana sanoisin, että Suomesta varmasti löytyisi kovan tason osaajia kaikille aloille, joista kilpailuja yleensä järjestetään. Lisäksi suomalaisilla on selkeästi annettavaa myös EU-instituutioiden työelämäkulttuuriin muun muassa matalan hierarkian, tasa-arvon, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä yleisen faktapohjaisen asioihin suhtautumisen puolesta. Oman EU-kokemukseni perusteella olen havainnut, että suomalaisia päätyy usein keskeisiin koordinointitehtäviin, ja heitä niissä myös arvostetaan, Vuorio kertoo.
Muutoksia valintamenettelyihin
EPSO on tehnyt viime vuosien aikana suuria muutoksia EU-tehtävien valintamenettelyihin. Merkittävin toimenpide on ollut virkakilpailuiden keston huomattava lyhentäminen. Erityisesti pohjoismaisille hakijoille, jotka eivät ole tottuneet virkakisamalliin, tämä on tärkeä elementti.
– Nykyisin kokeet suoritetaan yhden päivän aikana etäyhteyksin, Vuorio iloitsee.
EPSO vastaa valintamenettelystä, mutta varsinainen rekrytointi kuuluu toimielimille. Tämä erottelu on Vuorion mukaan tärkeää huomata.
Tiedotusta ja viestintää kohdennetaan aliedustettuihin maihin
Vuorio kertoo, että EPSO on kohdentanut aiempaa enemmän tiedotusta ja viestintää aliedustettuihin maihin. Parhaimpia tuloksia on saatu maista, joissa on tehty laajaa edistämistyötä ja toimia tehty yhteistyössä. Näissä suhteissa Suomi on kunnostautunut. Vaikka Suomen osalta tuloksia on jo nähtävissä, on huomioitava, että lähtötilanne on ollut hyvin matala, joten hakijamäärät ovat noususta huolimatta edelleen suhteellisen pieniä.
– Aiemmin asiantuntija- tai erikoisosaajakilpailussa saattoi olla vain 8 suomalaista hakijaa, joista yksikään ei läpäissyt kokeita. Samaan aikaan italialaisia tai kreikkalaisia saattoi osallistua samaan kokeeseen sadoittain. Viimeisissä kilpailuissa suomalaisia on ollut jo 40–60 eli moninkertainen määrä aiempaan, Vuorio kertoo.
-Noin suurpiirteisesti voisi sanoa, että jos vuositasolla noin tuhat uutta virka- tai toimihenkilöä tulee sisään eri toimielimiin ja virastoihin, niistä vähintään 20-25 pitäisi olla suomalaisia, jotta edustus pysyisi riittävänä. Viime vuosina sisääntulo on ollut siinä 10 kieppeillä. Eläkkeelle lähtijöitä korvaamaan tarvitaan sitten vielä vähän ekstraa, hän lisää
EU-uran houkuttelevuus
Vuorio haluaa myös tuoda esille, miksi EU-uralle kannattaa hakeutua. EU voi hänen mukaansa tarjota kiinnostavia, mielekkäitä ja tärkeitä tehtäviä nuorellekin virkamiehelle. EU:ssa on myös töitä tarjolla muillekin kuin hallintovirkamiehille, politiikoille tai kääntäjille.
– Mahdollisuudet urakehitykseen ja tehtävien vaihtamiseen ovat hyvät, ja uran ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on edetty. Myös puolisolle on usein mahdollisuuksia päästä verkostojen kautta oman alan töihin. Etuudet ovat kokonaisuutena kilpailukykyisiä, ja Bryssel on kiinnostava paikka asua, Vuorio rohkaisee.
