Valtiovallan linjausten ja säädösmuutosten on tultava aina ja ilman poikkeuksia niin hyvissä ajoin niin, että viljelijöillä ja metsänomistajilla jää riittävästi aikaa sopeutua niihin.
Kesäkuun alussa kävi ilmi, että ruokavirasto oli yllättäen kiristänyt monimuotoisuuskasvien tukiehtoja (MT 6.6.). Asiasta nousseen äläkän ansiosta muutos peruttiin viikon kuluttua.
Valitettavasti tämä ei ole ainoa esimerkki huonosta hallinnosta. Asianosaisten kuuleminen on jäänyt heikolle tasolle esimerkiksi joissain metsästykseen liittyvien säädösten valmisteluissa. Valtioneuvoston Säädösvalmistelun kuulemisohjeen tavoite ”kuulemisella pyritään myös avoimeen ja rakentavaan vuorovaikutukseen valmistelijoiden, sidosryhmien ja kansalaisten välillä” toteutuu korkeintaan osittain.
Maanomistajina olemme liian usein huonolaatuisen hallinnon uhreja. Perustuslaillisiin oikeuksiin kuten omaisuuden suojaan suhtaudutaan välinpitämättömästi.
Jos hallinto jyrää kansalaisten yli kuuntelematta heitä aidosti, rapautamme yksilön lainkuuliaisuutta ja uskoa oikeudenmukaiseen kohteluun.
Tarvitsemme luottamusta hallinon ja sääntelyn kohteiden välille. Maankäytöllä on ratkaiseva merkitys monissa yhteiskunnallisesti kriittisissä kysymyksissä. Maanomistajat ja hallinto ovat toisilleen tärkeitä. Tämän kumppanuuden on perustuttava luottamukselle.
Toivomme tulevalta hallitukselta ryhtiliikettä säädösvalmisteluun sekä arvostusta sidosryhmiä ja perusoikeuksia kohtaan. Omalta osaltamme aiomme osallistua keskusteluun kriittisesti mutta rakentavasti.
Sebastian Sohlberg
Maanomistajain liiton puheenjohtaja
(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.6.2023)
