Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on ollut yksi viime vuosien kestoaiheista metsäpolitiikassa.
Metsäkiinteistöjen rakenne ja omistus ovat Suomessa monin paikoin hyvin pirstoutuneet. Metsälöiden keskikoko on pieni, noin 30 hehtaaria. Myös metsänomistajan ikätrendi on kasvava. Näiden vuoksi sukupolvenvaihdosten tekemiseen halutaan luoda lisää kannustimia.
Keskeisinä metsäpoliittisina ajureina lainsäätäjällä on edistää metsiin, metsänomistukseen ja puuraaka-aineen käyttöön liittyvää liiketoiminnan kasvua sekä uusien työpaikkojen luomista.
Metsälahjavähennyksen toteutus
Metsälahjavähennyksen verohuojennus toteutettaisiin metsätalouden tuloverotuksessa myönnettävänä vähennyksenä. Siinä osa metsästä suoritetusta lahjaverosta hyvitettäisiin puun myyntitulosta menevää veroa vastaan.
Metsämaata lahjaksi saavalle henkilölle muodostuisi tietyn tuottoarvon ylittävältä osalta suorittamansa lahjaveron perusteella oikeus metsälahjavähennykseen, joka tehtäisiin metsätalouden pääomatulosta. Lahjaveron lahjansaaja maksaisi metsälahjan käyvästä arvosta.
Lainsäätäjän näkökulmasta tilakoon kasvua edistäisi huojennuksen edellyttämä metsätilalle asetettava vähimmäiskoko, joka määriteltäisiin tilan hehtaarituottoon perustuvan verotusarvon perusteella. Yrittäjämäistä metsätaloutta määrittäisi puun myyntinä ilmenevänä aktiivisuus. Perintösaanto ei oikeuta metsälahjavähennykseen, minkä vähentäisi kuolinpesien metsänomistuksen kasvua.
Vähennyspohjan muodostuminen
Vähennyspohjaa muodostuisi, jos lahjana saadun metsämaan arvostamislain mukainen arvo ylittää 30 000 euroa. Muodostuva vähennyspohja olisi raja-arvon yli menevään metsämaahan kohdistuva lahjavero kerrottuna luvulla 2,4. Myös lahjanluonteisella kaupalla saadusta metsästä suoritetun lahjaveron perusteella voi muodostua vähennyspohjaa.
Kytkennällä arvostamislain mukaiseen arvoon määritellään huojennuksen edellytyksenä oleva metsämaan vähimmäispinta-ala eri kunnissa. Vaadittu pinta-ala saadaan jakamalla kynnysarvo, 30 000 euroa, metsämaan arvostamislain mukaisella arvolla, joka on metsämaan keskimääräinen vuotuinen hehtaarituotto kerrottuna luvulla 10.
Verohallinto vahvistaa vuosittain tiedon metsän hehtaarituotosta kunnittain. Vähennyspohjaa kuitenkin muodostuisi, vaikka tuottoarvo jää alle 30 000 euron jos tilan metsämaan pinta-ala on vähintään 100 ha.
Vähennyspohjaa muodostuisi myös lahjana saadun metsän murto-osan perusteella, jolloin toimintaa harjoitetaan verotusyhtymänä. Lahjana saadun metsän murto-osan osalta vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin murto-osaa vastaavasta osasta kiinteistön metsämaata. Näin ollen, jotta vähennyspohjaa muodostuisi murto-osan lahjansaajalle, murto-osaa vastaava metsämaan 30 000 euron kynnysarvon tulee ylittyä.
Vähennys metsätalouden puhtaasta pääomatulosta
Oikeus metsälahjavähennykseen olisi luonnollisella henkilöllä, ja vähennysoikeus olisi henkilökohtainen. Kun kyse on kahden tai useamman henkilön murto-osaisesta yhteisomistuksesta eli verotusyhtymästä, yhtymän osakkaan henkilökohtainen vähennysoikeus tehtäisiin hänen metsäverotuksessaan eikä yhtymän tasolla.
Vähennysoikeus ei siirtyisi vastikkeettomien saantojen yhteydessä uudelle omistajalle, koska oikeus on henkilökohtainen.
Metsälahjavähennys ei soveltuisi yhteismetsäosuuden luovutukseen, koska metsätalouden harjoittaja on yhteismetsä eikä sen osakas. Oikeutta metsälahjavähennykseen ei olisi sellaisen lahjana saadun metsän perusteella, johon sovelletaan
PerVL 55 §:n mukaista verohuojennusta.
Verovuonna tehtävä metsälahjavähennys olisi enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, ennen tulon hankkimiseen kohdistuvien velkojen korkojen ja tappion vähentämistä. Pienin tehtävä vähennys olisi 1500 euroa ja vähennyksen vuosikohtainen enimmäismäärä 195 000 euroa.
Vähennyspohjan käyttöön liittyy myös määräaika. Vähennyspohja olisi käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuonna lahjoitusvuoden jälkeen. Metsälahjavähennykseen sovelletaan vähämerkityksiseen, eli de minimis, tukeen annettua komission asetusta.
Mikäli vähintään 10 prosentin suuruinen osa lahjaksi saatujen metsäkiinteistöjen pinta-alasta luovutetaan 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta, sääntelyyn liittyisi tietyin rajauksin veroedun menettäminen ja sanktio. Seuraamus on katsottu tarpeelliseksi metsäpoliittisten tavoitteiden turvaamiseksi sekä spekulatiivisten toimien torjumiseksi.
Metsälahjavähennykseen liittyy edellä käsitellyn lisäksi monia muita kysymyksiä. Oikeus tulevaan metsälahjavähennykseen ja sen määrä olisi mahdollista selvittää Verohallinnolta etukäteen hakemalla ennakkoratkaisua.
Laki voimaan 2017 alusta?
Tätä kirjoitettaessa esitys metsälahjavähennyksestä on eduskuntakäsittelyssä. Metsälahjavähennystä koskevan lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan
1. tammikuuta 2017.
Oikeus metsälahjavähennykseen syntyisi, jos lahja annetaan lain voimaantulon jälkeen. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle myös perintö- ja lahjaverolain veroasteikkojen keventämisestä vuoden 2017 alusta.
Metsalahjavahennys_2
Esimerkki
Bertta lahjoittaa Jämsässä sijaitsevan 50 hehtaarin metsätilan tyttärelleen Liisalle vuonna 2017.
Tilan käypä arvo on 200 000 euroa, josta lahjaveroa koituisi (esitetyillä, lainvalmistelussa olevilla asteikoilla) Liisalle 22 100 euroa. Jämsässä metsän verotusarvo (vuonna 2016) on 1392,5 euroa per hehtaari, jolloin 50 hehtaarin metsätilan verotusarvo on 69 625 euroa.
Vähennyspohjaa muodostuisi
30 000 euron raja-arvon ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta kerrottuna luvulla 2,4 eli (39625/69625 x 22100 x 2,4)
30 186 euroa. Myydessään riittävästi puuta Liisa saa vähennyksestä verohyötyä metsäverotuksessa 9056 euroa (30 % verokannalla).
Teksti Heikki Kalvila, Lakipalvelupäällikkö, UPM Metsänomistajapalvelut
Kuva UPM
